Kolumni

Raahen tuu­li­suus kään­ty­mäs­sä po­si­tii­vi­sek­si eu­ro­pu­hu­rik­si

Jos asiat etenevät suunnitelmien mukaisesti, kääntynee negatiivissävytteinen Raahessa tuulee aina -sanonta positiiviseksi.

timo.myllykoski@kaleva.fi

Jos asiat etenevät suunnitelmien mukaisesti, kääntynee negatiivissävytteinen Raahessa tuulee aina -sanonta positiiviseksi. Tuuli, tuo omapäinen luonnonvoima, jonka toimintaan kaupunkikaan ei pysty millään tavalla vaikuttamaan, alkaa nimittäin puhaltaa rahaa muun muassa kaupungin tilille. Voitaneen puhua suorastaan tuulen tuomasta rahasta.

Raahessa ei ole voinut, eikä voi edelleenkään välttyä kuulemasta, että kaupungissa tuulee aina. Sanojasta riippuen kyse on joko toteamuksesta, havainnosta tai väitteestä. Paikkakuntalainen sen toteaa, satunnainen vierailija havaitsee ja kuulopuheiden tai olettamusten varassa elävä ulkokuntalainen väittää.

On totta, että Perämeren rannikolle aikoinaan sijoitetussa Raahessa tuulee. Se, onko kaupunki jotenkin merkittävällä tavalla tuulisempi paikka kuin joku muu, onkin sitten kyseenalaisempi kysymys. Kaupungin kannalta harmillista on ollut se, että tällä tunnustetulla tuulisuudella ei ole juurikaan voinut ylpeillä saati kaupunkia markkinoida. Ilmiötä kun on pidetty pääsääntöisesti negatiivisena.

Nyt tuulivoimayhtiöiden käännettyä katseensa Raaheen tilanne onkin yhtäkkiä pyörähtämässä positiiviseksi. Koska tuulta riittänee jatkossakin, on jo kolme voimayhtiötä varannut Raahesta alueita tuulivoimapuistoja varten, eikä kiinnostus ole siihenkään vielä stopannut. Kaupunki onkin yllättäen tilanteessa, jossa elinkeinotoimesta vastaavat viranhaltijat voisivat täysin ilman sarkasmin häivääkään painattaa markkinointiesitteitä otsikolla "Raahessa tuulee aina".

Vireillä olevat tuulivoimayhtiöiden hankkeet ovat tuomassa Raaheen kaikkiaan jopa 200 nykyaikaista tuulimyllyä. Raahen sijoittaminen Perämeren rannikolle ei ehkä sittenkään ole ollut ihan typerä ratkaisu, vaikka joissakin asiayhteyksissä paikkakunnalla on harmiteltu sitä, että meri estää kaupungin laajentumisen länteen. Nyt näyttää siltä, että länsilaita pystyy sittenkin tuottamaan lisäarvoa kaupungille.

Hulppealta kuulostavat 200 tuulivoimalaa tuottavat toteutuessaan oman annoksensa sähköä ja sitä kautta rahaa voimayhtiöille. Mutta ei kaupunkikaan ihan mopen osille ole jäämässä, sillä 200 tuulimyllyä tuottaisivat kaupungin tilille kiinteistöverotulona noin kolme miljoonaa euroa vuodessa. Summa vastaa yhtä kokonaista veroprosenttia. Kolme miljoonaa euroa vuodessa tuulen tuomaa rahaa on tuskin kenenkään mielestä huono tuotto, varsinkin jos se omalle kohdalle osuisi.

Tuulivoimayhtiöiden Raaheen suunnittelemien tuulivoimapuistojen toteutuminen tuskin tökkää ainakaan kaupungin toimintaan. Raahessa on vetäisty oikeasta narusta ja jo tässä vaiheessa ruokittu yhtiöiden mielenkiintoa paikkakuntaa kohtaan. Kaupunki on nimittäin istuttanut kolmen yhtiön edustajat saman pihvipöydän ympärille ja saattanut voimayhtiöt keskinäisen yhteistyön alkutaipaleelle. Raaheen investoimaan halukkaiden yhtiöiden yhteistyöllä tavoitellaan noin 15 prosentin kustannussäästöjä tuulivoimapuistojen rakentamisessa.

Muutaman sähkömiehen ruokkiminen on pieni hinta siitä, että tuuli alkaa puhaltaa kaupungin tilille vuosittain yhden veroprosentin verran tuulikuivaa rahaa. Sen lisäksi 200 tuulivoimalan huoltotyöt tulevat tarjoamaan jotain myös paikallisille yrityksille.