Rautaruukki Steelin Raahen terästehdas joutui vuoden 2003 alussa vähentämään työvoimaansa 440 toimihenkilöllä ja työntekijällä. Irtisanottuja heistä oli 40 ja 400 luopui työpaikastaan varhaiseläkejärjestelyin.
Rautaruukki oli jo 1990-luvun alussa ensimmäisten joukossa aloittamalla kriisityön traumaattisten tapahtumien, lähinnä onnettomuuksien, yhteydessä. Nyt psykologi Soili Poijulan mukaan terästehtaan johdon lähtökohtana oli irtisanomisten toimeenpaneminen työntekijöitä kunnioittavalla ja inhimillisellä tavalla.
Terästehtaan henkilöstöjohtaja Salla Sundström kertoo, että tukitoimien suunnittelu käynnistettiin heti, kun yt-neuvottelut alkoivat. Tukitoimia rakennettiin irtisanomiset tekeville, irtisanotuille ja jäljelle jääville.
"Oli erittäin tärkeää, että meillä oli koko ajan ohjelma - me emme olleet tyhjän päällä. Se, että eri toimenpiteet oli suunniteltu ja että asioista pystyttiin kertomaan, rauhoitti tilannetta. Uskon, että tukipaketilla oli aika suuri merkitys. Syksyllä kesälomien jälkeen nähdään, miten toimenpiteissä lopulta onnistuttiin", Sundström muistuttaa.
Irtisanomistilanteeseen oma opas
Ensimmäisenä alkoi esimiesten valmennus mahdollisia irtisanomistilanteita varten. Koulutuksessa painotettiin erityisesti sitä, miten irtisanottu mahdollisesti tulee reagoimaan, mitä hän sanoo ja mitä ajattelee siinä tilanteessa.
Koska opasta tällaisiin kriisitilanteisiin ei ollut olemassa, kokosi Soili Poijula oppaan annettavaksi irtisanomistilanteessa. Irtisanotuille järjestettiin tilaisuuksia, joissa kerrottiin työvoima-asioihin, työllistymiseen, terveyteen ja tällaisiin kriiseihin liittyvistä asioista. Poijulan kyselyn perusteella perustettiin selviytymistä tukevia vertaisryhmiä. Halukkaille varattiin mahdollisuus yksilöterapiaankin.
Esimiehille, luottamusmiehille ja työsuojelupuolelle rakennettiin valmennuspaketti. Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto 200:n pääluottamusmiehen Into Pirttikankaan mielestä paketin luominen oli hyvä monessakin suhteessa, vaikka kokemattomuus välillä näkyikin.
"Tavoitteenamme oli pystyä antamaan eläkeputkeen lähteville heti kerralla sellainen tietopaketti, ettei mikään asia jää hoitamatta", Pirttikangas kertoo.
Esimiehet nousevat tärkeään asemaan
Jäljelle jäävien ja työnsä säilyttäneiden jälkihoidossa on koulutusta järjestetty esimiehille, luottamusmiehille ja työsuojelupuolelle. Sundströmin mukaan se on ollut lähinnä perustietoa esimerkiksi siitä, mitä jäljelle jäävien mielessä pyörii ja miten saisi työt uudelleen organisoitua. Koska esimiesten taidot ovat nyt koetuksella, on koulutusta ja valmennusta heihin myös pyritty kohdentamaan.
Myös Pirttikankaan mielestä esimiesten asema on jälkihoidon kannalta erittäin tärkeä. Kun työvahvuudesta lähtee sellainen määrä ihmisiä pois ja tuotanto pitäisi pitää ennallaan tai jopa hieman nostaa, niin työpaineet saattavat nousta.
Joillakin osastoilla, joilla jälkihoito ja esimiesten käyttäytyminen on ollut huonoa, sairaslomien ja poissaolojen määrä on kasvanut.