Raahen suo­je­lus­kun­ta­ta­lol­le muis­to­laat­ta

Raahen suojeluskunta ja Lotta Svärd piirin perinnekilta paljasti Raahen entisen suojeluskuntatalon messinkisen muistolaatan Raahelan seinään. Tiistaita 30. marraskuuta ei sattumalta valittu paljastuspäiväksi, sillä samana päivänä tuli kuluneeksi 71 vuotta talvisodan syttymisestä.

Raahen suojeluskunta ja Lotta Svärd perinnekillan hallituksen jäsen Jorma Pekuri (vas.) ja varapuheenjohtaja Jorma Salkosalo suojeluskuntatalon muistolaatan vierellä.
Raahen suojeluskunta ja Lotta Svärd perinnekillan hallituksen jäsen Jorma Pekuri (vas.) ja varapuheenjohtaja Jorma Salkosalo suojeluskuntatalon muistolaatan vierellä.

Raahen suojeluskunta ja Lotta Svärd piirin perinnekilta paljasti Raahen entisen suojeluskuntatalon messinkisen muistolaatan Raahelan seinään.

Tiistaita 30. marraskuuta ei sattumalta valittu paljastuspäiväksi, sillä samana päivänä tuli kuluneeksi 71 vuotta talvisodan syttymisestä.

"Tällaisena päivänä meidän poikamme lähtivät jonnekin. Vaikka asioita ei opi kuin julkituomalla, vaalimme sitä muistoa. Tänä päivänä asiamme ovat hyvin, sotilaspoikamme tekivät sen sellaiseksi", muistuttaa perinnekillan sihteeri Leila Viitala.

"Se oli kaikkien suomalaisten kohtalonkysymys. Myöhempiä aikoja ajatellen se oli kuitenkin voitto. Vain yksi kansakunta selvisi toisesta maailmansodasta miehittämättä", jatkaa perinnekillan puheenjohtaja, pitäjäneuvos Arvi Viitala.

Perinnekilta vaalii suojeluskunnan ja Lotta Svärdin perinteitä. Arvi Viitalan mielestä tällaiset asiat pitää ottaa huomioon, jotta perinteitä ja perinnetietoa voidaan siirtää nuoremmille kansalaisille koululaisista lähtien.

Suomen onni oli se, että maassamme oli koulutettu suojeluskunta, joka pystyi käyttämään aseita ja jolla oli taisteluvalmis sodan käynnistyessä.

"Suojeluskunnan merkitys talvisodassa oli ratkaiseva. Jos suojeluskuntaa ei olisi ollut, puna-armeija olisi pitänyt voitonjuhliansa Oulussa", selventää perinnekillan varapuheenjohtaja Jorma Salkosalo.

Raahela rakennettiin Raahen VPK:n taloksi talkoilla 1910--1911 silloisen Aitakadun varrelle. VPK:N toiminta jatkui virkeänä ensimmäiseen maailmansotaan saakka, mutta innostus laantui 1920-luvulla sammuen vuosikymmenen loppupuolella lähes kokonaan.

"Kun VPK:lta loppuivat rahat, se myi kiinteistön Suojeluskunnalle vuonna 1929. Raahelaiset lähtivät suojeluskuntatalolta rintamalle", kertoo perinnekillan hallituksen jäsen Jorma Pekuri.

Suojeluskunnan isännyydessä talo oli vuoteen 1944 saakka. Kun suojeluskunnat, Lotta Svärd ja sotilaspojat lopetettiin 3. marraskuuta 1944 lailla, Raahen suojeluskunta lahjoitti talon 6. marraskuuta päivätyllä lahjakirjalla Raahen kaupungille.

Nimikilpailun perusteella siitä tuli Raahela, joka toimi ensin nuorisotalona, myöhemmin nuoriso- ja urheilutalona.

Lue lisää keskiviikon Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä