Raahen seutukunnan edustajat tekivät tiistaina onnistuneen ministeritapaamisen eduskunnassa. Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen johtajan Leo Ahon mukaan pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) sekä liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen (sd.) tapaamisesta ei haettukaan lupauksia, vaan tarkoituksena oli viedä viime hetken tietoa Raahen seutukunnan tärkeimmiksi katsomista asioista ja vaikuttaa sitä kautta päätöksentekoon.
Seutukunnan kärkihankkeiksi ministeritapaamisissa nostettiin Raahen seutukunnan nostaminen kansallisessa tukialueluokituksessa toiseen tukialueeseen sekä Raahen syväväylän toteuttaminen.
"Tukialueluokituksen muutoksen tärkein merkitys on se, että Raahen alueen yritykset pääsisivät investointituen piiriin. Nyt Raahen seutukunta poikkeaa ympäröivistä alueista heikomman aluepoliittisen luokituksensa takia, ja näkemyksemme mukaan sen takia uusien yritysten sijoittuminen Raahen seutukuntaan on ollut hidasta", sanoo Aho.
Raahen syväväyläasiassa seutukunnan kehittämiskeskuksen tavoitteena on saada päätös siitä, että väylä toteutuu suunnitelmien mukaan. Raahen sataman ja alueen teollisuuden kannalta pidetään ensiarvoisen tärkeänä, että väylähankkeen jatkovalmistelu vuodelle 2004 saadaan varmistettua.
"Haemme väylähankkeen toteuttamiselle sitä lopullista niittiä", Leo Aho selvittää.
Tuomi luottaa yhteistyöhaluihin
Seutukunnallisesti järjestettäviin kunnallisiin peruspalveluihin tullaan paneutumaan Raahen seutukunnassa seuraavan kahden vuoden aikana, ennakoi Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen johtokunnan puheenjohtajan tehtävästä väistyvä Kaisu Tuomi. Siikajoen kunnanjohtaja myöntää kuntien odottavan jo kärsimättöminä, että asialle ryhdyttäisiin tekemään jotakin.
Intohimoja yhteistyöhön on Tuomen mukaan hyvin vahvasti ainakin sosiaalipuolella ja teknisessä toimessa.
"Ajatus seutukunnan kuntien yhteisestä sosiaalitoimesta on mielenkiintoinen. Nyt täytyy ryhtyä miettimään miten ne palvelut järjestetään seutukunnallisesti. Pohdittavaksi tulee muun muassa se, kokeillaanko yhteistyötä aluksi esimerkiksi kahden kunnan välisenä."
Siikajoen ja Ruukin kunnanjohtajat ovat jo päättäneet ryhtyä jollakin tavalla peukaloimaan yhteisiä sosiaalitoimen palveluita. Henkilökohtaisesti Tuomi on sitä mieltä, että yhteistyömuotoja on etsittävä avaamalla tarkasteltavaksi koko sosiaalitoimi.
"Tällä sektorilla viranhaltijoiden jakaminen kahden kunnan välillä on melkein kuolleena syntynyt ajatus. Se ei toimi", Kaisu Tuomi sanoo.
Kehittämiskeskuksen johtokunnassa on Tuomen mukaan jo käyty keskustelua seutukunnallisista peruspalveluista. Yhteinen kanta keskusteluissa on ollut, että yhteistyön aikaansaamiseksi ei tarvita ulkopuolista konsulttia tai selvitysmiestä.
"Sen sijaan luottamushenkilötason on oltava siinä työssä aidosti mukana", Siikajoen kunnanjohtaja korostaa ja toteaa olevansa itse äärimmäisen kiinnostunut siitä, mitä kunnallinen yhteistyö peruspalveluissa tulee olemaan.
"Ajan henki on vahvasti se, että yhteistyötä tarvitaan", hän tulkitsee.