Metalliteollisuuden syvä lama ja tuotannon menetykset rokottavat raskaimmin Raahen seutukunnan talouskasvua ja työllisyyttä. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimuksen mukaan aluetalous supistuu Raahen seutukunnassa peräti 18 prosenttia ja työllisyys heikkenee 706 henkilötyövuodella.
Metalliteollisuuden vaikeuksien aluetaloudellisia seurauksia selvitettiin Helsingin, Jyväskylän, Kemi-Tornion, Porin, Raahen, Rauman, Tampereen, Turun ja Vaasan seutukuntiin kohdennetussa tutkimuksessa. Näihin yhdeksään seutukuntaan sijoittuu alan tuotannosta kaksi kolmasosaa. Tutkimustulosten mukaan vaikutukset ovat suhteellisesti suurimmat Kemi-Tornion ja Raahen seutukunnissa, jotka ovat pieniä ja joissa toimiala on erittäin merkittävä.
Aluetalous supistuu seutukunnasta riippuen 1,5--18 prosenttia ja työllisyys heikkenee koko maassa 3 400 henkilötyövuodella. Raahen seutukunnan työllisyysmenetykset ovat suurimmat yli 700:lla henkilötyövuodella. Kemi-Tornion seutukunnassa työllisyys heikkenee 176 henkilötyövuodella ja talouskasvu supistuu 8,4 prosenttia.
Metalliteollisuuden ahdinko heikentää ostovoimaa suhteellisesti eniten pienissä seutukunnissa. Raahen seutukunnassa ostovoima heikkenee lamavuosina yli kymmenen prosenttia.
Jyväskylän, Rauman, Tampereen ja Turun seutukunnissa talouskasvu heikkenee noin viidellä prosentilla. Helsingin ja Porin seutukunnissa negatiivinen vaikutus kokonaistuotantoon jää pienemmäksi ja Vaasassa lähes olemattomaksi.
Tutkimuksen tulokset heijastelevat seutukunnan metalliteollisuuden rakennetta ja metalliteollisuuden alatoimialojen tilannetta. Raahen ja Kemi-Tornion vahvin metalliteollisuuden toimiala on perusmetallien valmistus, jonka vientiä lama on tiputtanut erityisen rajusti. Lisäksi näissä seutukunnissa metalliteollisuuden kehitys on voimakkaasti riippuvainen yksittäisistä yrityksistä.
Vaasan seutukunnan muista parempaa tilannetta selittää ainakin osaksi seudun voimakas energiaklusteri. Suuremmilla seutukunnilla kuten Tampereen ja Helsingin kohdalla metalliteollisuuden rakenne on monipuolisempi, jolloin riippuvuus yksittäisen alatoimialan kehityksestä pienenee.