Pohjoisessa on perinteisesti ollut kaksi todella hyvää rapuvettä. Ensi maanantaina alkavalla ravustuskaudella niitä on enää yksi: Lamujoki.
Rapumiehet tyrmistyivät tiistaina Raahen Kuljunlahdella, kun koeravustuksessa ei tullutkaan ravun rapua. "Ei ole koskaan tarvinnut siellä nostella tyhjiä mertoja. Huomasin heti, että nyt on käynyt katastrofi", harmittelee Pyhäjoen vesistön rapuprojektin vetäjä, oulaistelainen Kari Ojala.
Happikato ja kuivuus vaivana
Kuljunlahden tyhjentyminen on vielä arvoitus. Yksi syy voi olla rapurutto. Kato on myös takaisku kovalle rapukantojen elvytystyölle, sillä lahdelta on nostettu jo 20 000 jokirapua muihin vesiin.
Viime aikoina rapukanta oli lahdella koko ajan vain parantunut ennen täystuhoa.
Koko maassa pyydetään vuosittain kahdesta neljään miljoonaa rapua. Raputietokeskuksen mukaan ravut ovat kärsineet talven happikadosta, joten rapusaaliit jäänevät pieniksi.
Lisäksi rapuja on vaivannut jo viime kesänä alkanut kuivuus.
Pohjoisessakin rapujen eteen on tehty kovasti töitä. Se ei aina riitä.
Lamujoellakaan ei paukutella henkseleitä. "On se harmi, kun Lamujoki on melkein Pohjois-Pohjanmaan ainoa rapujoki, mutta silti ne antavat sotkea siihen turvesoilta humusta", pulkkilalainen Eero Halmetoja valittelee.
Jokirapu on niin herkkä, että Halmetoja sanoo löytäneensä kalakatiskoistaan hyvin huonokuntoisia rapuja tänä kesänä. Syy olisi likaantunut vesi. Vielä joesta saa rapuja, mutta ihan aluksi ne ovat ravustajien mielestä liian pieniä.
Liian aikainen ravustuksen aloitus
Jos ei ole rapuja, on silti toivoa. Kari Ojala on vetänyt rapuprojektiaan seitsemän kunnan alueella, joten tulevaisuus voi olla valoisa. "Kun tyhjästä on lähdetty, vaaditaan pitkäaikaisia rauhoituksia", Ojala sanoo. Kun Raahen Kuljunlahtea näyttää kohdanneen kato, monen ravustajan pitää vain odotella istukkaiden hidasta kasvua.
Pohjois-Pohjanmaalla rapuja voi silti löytää parhaiden ottipaikkojen lisäksi esimerkiksi Pyhäjärven eteläpäästä, Piipsanojalta tai Taivalkosken Jokijärveltä.
Kohtuullisillekaan apajille ei kannata silti kiirehtiä.
Varsinkin pohjoisessa 21. heinäkuuta on yleensä turhan aikainen. Lamujoella ravustava Seppo Ritola sanoo, että naarasravut vaihtavat vielä kuortaan eivätkä siis juurikaan liiku. Yleensä kannattaa odottaa ainakin elokuun alkua.
Myös koko maassa alkukauden uskotaan olevan heikohko. Saaliiden odotetaan paranevan elokuun aikana.
Suomessa ravustetaan jokirapua ja täplärapua. Yleensä kokonaissaaliista noin neljännes on täplärapuja.
Rapujen yleisin riesa on rapurutto. Se on tuhoisa tauti jokiravulle mutta myös vahingollinen täpläravulle. Rutto voi hävittää koko rapukannan vesistöstä.
Rapurutto on saanut ravustajat varpailleen. Erityisen varovaisia ollaan täpläravun kanssa, sillä suuri osa luonnonkannoista kantaa tautia. Siksi rapujen ja puhdistamattomien pyydysten siirtelyä pitää välttää.
Raputietokeskuksen mukaan viime vuodelta raportoitiin seitsemän varmaa ruttotapausta. Tautia epäiltiin myös 12 muussa tapauksessa.