Raahen ydinkeskustaan Kirkkokadulle suunnitellun Pikkuporvarin suunnitelmissa ei ole otettu huomioon asemakaavaohjeiden vaatimia kulttuurihistoriallisia arvoja, sanoo rakennustutkija Pasi Kovalainen Pohjois-Pohjanmaan museosta. Museoviraston Oulun hallinto-oikeudelle tekemä valitus korttelin 18 asemakaavan muutoksesta on kariuttamassa koko 4 000 neliömetrin toimisto-, liike- ja asuinrakennuksen rakentamisen.
Kovalainen kutsuu kiistanalaista kaavamuutosta hankekaavaksi, joka on laadittu nimenomaan Pikkuporvaria varten. Se tekee asiasta hänen mukaansa erityisen hankalan.
"Se on hankekaava, jossa ei ole otettu huomioon kulttuurihistoriallisia arvoja. Siksi kaava on lain vastainen ja Museoviraston näkökulmasta yksinkertainen asia", rakennustutkija toteaa.
Hänen mukaansa lain henki rikkoutuu siinäkin, ettei kohteesta ole esitetty vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Jos niitä olisi, voisi valituksen läpimeno hallinto-oikeudessa olla vaikeampi asia, ennakoi Kovalainen.
"Rakennushanke pitäisi suunnitella ja mitoittaa niin, että kulttuurihistorialliset arvot otetaan huomioon. Nyt niitä ei oteta, kun ne hävitetään", viittaa Pasi Kovalainen Pikkuporvarin alta purettavaksi aiottuihin kolmeen vanhaan puurakennukseen, joita Museovirasto vaatii suojeltavaksi ja säilytettäväksi.
Liikekeskustan pitää saada kehittyä
Korttelin 18 kaavamuutoksesta puoltavan lausunnon antaneen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen maankäyttöpäällikkö Tapio Tuuttila harmittelee sitä, että kaavan viranomaisneuvottelumenettelyssä epäonnistuttiin, kun kaikille osapuolille hyväksyttäväksi kelpaavaa kaavaratkaisua ei löytynyt. Ympäristökeskuksen mielestä asiassa pitää nähdä koko ympäristön kehittämisen viitekehys. Siksi ympäristökeskus sallisi kolmen vanhan puurakennuksen hävittämisen.
"Raahen liikekeskustaa pitää kehittää ja löytää yhteisesti hyväksyttävä rajaus vanhan kaupungin ja liikekeskustan välille. Nytkin haettiin järkevää työnjakoa, jolla olisi annettu kehittää liikekeskustaa, mutta siinä ei onnistuttu", toteaa Tuuttila ja sanoo ymmärtävänsä myös Museoviraston kantaa asiassa.
"He näkevät, että myös Koulukadun eteläpuolella on säilytettäviä arvoja."
Tuuttila on harmissaan myös siitä, että kaavamuutoksen rinnalla aloitettu Raahen rakennusperinnön hoidon yhteistoimintasopimustyön jatko on nyt uhattuna. Raahen kaupungin taholta on hänen mukaansa jo viestitetty, että tässä työssä otetaan aikalisä.
"On harmillista, jos into ja voimavarat laantuvat myös vanhan kaupungin arvokkainta osaa kohtaa", maankäyttöpäällikkö sanoo.
Pikkuporvarin rakennushankkeen osalta ei Tapio Tuuttilan mielestä enää ole olemassa juurikaan vaikuttamisen mahdollisuuksia. Asiassa on toimittu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti oikealla tavalla ja lain antamaa mahdollisuutta puuttumiskeinojen käyttämiseen on käytetty.
"Tässä hankkeessa juna on mennyt tähän pisteeseen. Nyt pitää olla malttia tyytyä tähän tilanteeseen ja odottaa hallinto-oikeuden ratkaisu ja katsoa tuleeko siitä jatkovalituksia."
Yksipiippuista vallankäyttöä
Museoviraston kanssa käydyissä neuvotteluissa mukana ollut raahelainen kansanedustaja Inkeri Kerola (kesk.) uskoo valituksen takana olevan paljon enemmän kuin kolmen puurakennuksen säilyttäminen. Hänen mukaansa Museovirasto hakee valituksellaan oikeuslaitoksen tulkintaa vanhan Raahen suojelualueen rajaukselle.
Kerola luonnehtii Museoviraston toimintaa yksipiippuiseksi vallankäytöksi ja sanoo olevansa vakavasti huolissaan, jos vastaavanlaisia yhden asian liikkeitä tulee Suomeen lisää tai ne saavat määrällisesti enemmän valtaa.
"Museovirasto korosti neuvotteluissa vain omaa näkemystään ja asiantuntemustaan eikä suostunut minkäänlaiseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Väylät, mitä Raahella on käytettävissä tämän rakennushankkeen edistämiseksi, ovat minun näkemyksen mukaan erittäin vähäiset", pohtii Kerola.