Alfred Kordelinin säätiön tekemän selvityksen mukaan sen omistama Raahen oikeustalo on mahdollista laajentaa isommankin käräjäoikeuspiirin tarpeisiin. Säätiö on huolissaan siitä, mitä tapahtuu vuoden 2015 jälkeen, kun oikeustalon vuokrasopimus päättyy.
Säätiön asiamies Hannu Heikkilä korostaa sitä, ettei säätiö ota kantaa itse käräjäoikeuspiirijaosta tehtäviin päätöksiin, eikä siihen ovatko isommat vai pienemmät käräjäoikeuspiirit oikea ratkaisu. "Jos oikeustalosta tulee vain istuntopaikka, jolla ei ole pysyvää henkilökuntaa Raahessa, mitä me teemme sitten vapautuvilla tiloilla. Minun mielikuvitukseni ei riitä mitä muuta käyttötarkoitusta tiloilla voisi olla."
Kolmasosa tuloista tulee kiinteistöistä
Säätiön strategian mukaisesti sillä on kolme erilaista tapaa hankkia varoja jaettavaksi suomalaiskansallisen kulttuurin tukemiseen. Ne ovat korko- ja osakesijoitukset sekä kiinteistöt. Kolmasosa tuotoista tulee kiinteistöjen vuokratuloista, joita edustavat Raahen ja Seinäjoen oikeustalot.
"Säätiölain mukaan varat tulee sijoittaa tuottavasti ja turvaavasti. Oikeustalot toteuttavat juuri tätä turvaavia tuottoja." Raahen kohdalla säätiö on pyrkinyt vain selvittämään, onko teknisesti mahdollista laajentaa oikeustaloa laajemman käräjäoikeuspiirin tarpeisiin. Teknisesti laajennukselle ei ole olemassa estettä, se voidaan myös kaavallisestikin toteuttaa nykyiselle paikalle.
"Raaheen pystymme laajentamaan oikeustaloa laajemman käräjäoikeuspiirin tarpeisiin, kilpailuttamalla kustannukset olisivat vähintään yhtä edulliset kuin Ylivieskassakin."
Raahen oikeustalo toimii esimerkkinä
Raahen oikeustalon aikoinaan suunnitellut yliarkkitehti Jorma Salmenkivi on tehnyt alustavat havainnekuvat laajennuksista. Molemmissa vaihtoehdoissa toimistotilat kasvavat Rantakadun varrella kolmanteen kerrokseen, uusi istuntosaliosa kääntyy kohti Sovionkatua.
Ensimmäinen vaihtoehto sisältää kaksi uutta istuntosalia ja yhden valmisteluhuoneen sekä 53 toimistohuonetta, toisessa vaihtoehdossa on yksi istuntosali ja valmisteluhuone sekä 34 toimistohuonetta.
"Havainnekuvat ovat vain tapa osoittaa, että oikeustalon laajennus mahtuu tontille. Se millaiselta talo mahdollisesti ulkonäköineen päivineen näyttää, on aivan eri asia. Meidän täytyy tietää, mitä tehdään", Salmenkivi korostaa.
Raahen käräjäoikeuden laamanni Ritva Pesonen-Ehrola luonnehtii nykyisiä oikeustalon tiloja tarkoitukseensa loistaviksi, sillä talo on suunniteltu käräjäoikeuden käyttöön.
Kun talo valmistui kymmenisen vuotta sitten, Helsingin taholta on kehotettu vastaavia hankkeita suunnittelevia tutustumaan ensiksi Raahen oikeustaloon.
"Oikeusministeriössä oikeustaloamme on pidetty esimerkkinä siitä, millaisen oikeustalon pitää olla. Kaikki tilat ovat asianmukaisia, ei voi enää paremmat olla", Pesonen-Ehrola sanoo.