Raahen me­ri­ve­den his­to­ria taot­tiin pyl­väi­siin

Insinööri Pentti Polus ehdotti jo vuonna 2003 ideaansa Raahen Museorannan meriveden korkeuden havainnollistamisesta, mutta aika ei ollut vielä silloin kypsä.

Pentti Polus keräsi valtavan määrän tietoa historianpolkua varten. Informaatiotaulusta vieras voi tiivistetysti nähdäRaahen meriveden korkeuden historian vuodesta 1650 lähtien.
Pentti Polus keräsi valtavan määrän tietoa historianpolkua varten. Informaatiotaulusta vieras voi tiivistetysti nähdäRaahen meriveden korkeuden historian vuodesta 1650 lähtien.

Insinööri Pentti Polus ehdotti jo vuonna 2003 ideaansa Raahen Museorannan meriveden korkeuden havainnollistamisesta, mutta aika ei ollut vielä silloin kypsä.

Viisi vuotta myöhemmin kovasti kasvojaan kohottava alue sai omat metrin korkuiset pylväänsä, joiden kylteissä kerrotaan meriveden korkeus aina vuodesta 1650 lähtien.

"Toivon, että tulevina vuosina nämä antavat informaatiota omalta osaltaan niin paikallisille kuin turisteillekin, mutta ennen kaikkea nuorisolle. Koululaiset voivat käydä historian tenttiin mennessään hakemassa viime hetken tietoa", Polus toivoi.

Viiteen pylvääseen on vuosilukujen kohdalle kirjattu myös muita historiallisia tapahtumia. Teksti on suomen lisäksi myös englanniksi.

Museorantaa on vuosisatojen aikana nostettu huomattavasti, joten alkuperäisen rantaviivan sijainti on ollut vaikea täsmällisesti paikantaa.

"Laskin keskivertokorkeudet omin päin. Hieman myöhemmin löysin uusia tilastoja. Jännitti, miten omat laskuni pitivät paikkaansa, mutta tulokset erosivat vain muutamien millien verran", insinöörin tarkkuudella laskelmansa tehnyt mies hymähti.

Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen kertoi historianpolun sopineen Rantatorin kunnostukseen sopivasti, sillä rakennustyöt ovat juuri meneillään.

Suuria satsauksia vuosisatojen informaatiopylväät eivät kaupungilta vaatineet.

"Yhtään laskua en ole allekirjoittanut tämän takia. Ainoastaan pylväät ja niiden pystyttäminen ovat maksaneet."

"Maksumielessä en ole ideaa tarjonnut", Polus säesti.

Insinööri halusi kiittää kaupungin teknistä lautakuntaa, museota ja Karjalaista pitkäaikaisen idean vihdoin nähtyä päivänvalon.

"Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Vaikka tämä tuntuukin hyvin pieneltä asialta, voi se kuitenkin olla suhteessa sitäkin vaativampi, koska vastaavia malleja ei ollut kopioitavissa."


Jääkauden painauman
jälkeen maankamara pyrkii nousemaan alkuperäiseen korkeusasemaansa vielä jopa 10 000 vuoden ajan.

Insinööri leikitteli ajatuksella, miltä Museoranta näyttäisi muutaman tuhannen vuoden kuluttua.

"Kaupunginlahti voi olla enää vain pieni järvi silloin", hän povasi maankohoamisen tuomia muutoksia.

Ilmoita asiavirheestä