Raahen kir­jas­ton mu­siik­kio­sas­to oli Marko Nie­me­läl­le lapsena tärkeä paikka – nyt muutti kou­lu­vuo­sien mai­se­maan te­ke­mään tut­ki­mus­ta

Marko Niemelä muutti Raaheen vuodeksi tekemään tutkimusta.

Kuva: Mikko Määttä

Spotify lanseerattiin lokakuussa 2008. Uusi musiikin suoratoistopalvelu näkyi heti musiikkikirjastojen lainamäärissä. Rovaniemen musiikkikirjaston johtaja Marko Niemelä kertoo, että heillä levyjen lainaus väheni 40 prosenttia.

Ennen suoratoistoa Rovaniemen musiikkikirjaston tiskin takana istui parhaimmillaan kolme virkailijaa lainaamassa liukuhihnalta levyjä. Suoratoisto ei tappanut musiikkikirjastoja, vaan antoi mahdollisuuden kehittää toimintaa.

– Kun bisnes muuttuu, bisnes täytyy ajatella uusiksi.

Työssään Niemelä yrittää saada asiakkaat innostumaan musiikista, musiikkikirjoista ja kaikesta musiikkiin liittyvistä. Konstit ovat aineiston lainaamisen lisäksi monet. Hän on järjestänyt yhdessä ammattimuusikoiden kanssa eri musiikkilajeihin keskittyviä Talking-iltoja. On ollut esimerkiksi Talking Blues, Talking Jazz ja uutena Talking Irish. Suosituin on edelleen pyörivä Talking Beatles. Iltojen aikana kerrotaan musiikista, soitetaan ja vinkataan aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja levytyksiä.

Kirjastossa on pidetty tansseja ja konsertteja useilla eri teemoilla. Kirjastorokkia on pidetty vuodesta 1990, ja monta vuotta on järjestetty Kirjastometallia.

Niemelästä musiikkikirjastot voivat nykyään paremmin kuin koskaan aiemmin.

– Se on ehkä jo vähän vanhanaikaista, että hankitaan muovia, joka työnnetään toisen muovin sisään.

Toki levyjen lainaaminen ei ole kokonaan loppunut.

Kaiken menestymisen ehtona on yhteistyö eri kulttuuritoimijoiden kesken.

Omien sanojensa mukaan Niemelä on ollut koko ikänsä fakki-idiootti, jonka harrastukset, työ, opinnot ja koko elämä on pyörinyt musiikin ympärillä. Armeijassakin hän soitti saksofonia Lapin sotilassoittokunnassa.

Lapsena ennen kouluikää Ruotsissa asuneen Niemelän innostus musiikkiin lähti vanhempien levyhyllystä, jossa oli esimerkiksi Suomi-iskelmää ja Elviksen tuplalive. Siskon kasetilta löytyi David Bowien kappale Sound & Vision.

Hänellä kuten monelle muullekin 1970-luvulla syntyneelle Kiss oli kova juttu. Musiikin lisäksi siinä vetosi koko paketti.

Perhe muutti Ruotsista Raaheen, kun Niemelä oli aloittamassa koulunkäynnin vuonna 1981. Hevi oli Raahessa kova sana, mutta sitä seurannut metallimusiikki ei häntä enää kovin paljon kiinnostanut. Sitäkin hän kuunteli, mutta 13-vuotiaana huomion alkoi viedä amerikkalainen musta rytmimusiikki.

– Toki minä kuuntelin rockia ja jonkin verran klassistakin.

Levyjä löytyi Raahen kirjaston musiikkiosastolta, jolla on ollut suuri merkitys hänen musiikkimakunsa kehittymiselle.

Raahen kirjastossa hän vietti suuren osan vapaa-ajastaan. Nykyisen lastenosaston syvennyksen paikalla oli tuoleja, joilla saattoi istua ja kuunnella musiikkia. Siellä hän kuunteli vaikkapa Deep Purplea ja Black Sabbathia.

Musiikkiosastolla hän tutustui myös Robert Johnsonin tuotantoon, josta hän myöhemmin teki gradunsakin.

Levyjä hän kävi ostamassa Kirjasta & Kasetista. Viikkorahoista oli kova säästäminen, että sai vihdoin ostettua levyn.

Syyskuussa Niemelästä tuli jälleen raahelainen. Hän vuokrasi työhuoneen, jossa hänen on tarkoitus tehdä väitöskirjaansa, joka käsittelee Rovaniemen markkinoiden äänimaisemaa vuosina 1881–1930. Hän tutkii, millaisia merkityksiä markkinoiden äänille annettiin aikalaislähteissä.

Hän tarvitsee tutkimuksen teolle rauhaa ja sen hän saa entisestä kotikaupungistaan. Rovaniemelle jäivät paitsi työ myös harrastukset, ystävät ja tutut. Hän käy säännöllisesti pohjoisessa seminaareissa ja perheensä luona.

Raahessa hän lähes tulkoon ensitöikseen haki kirjastosta läjän kirjoja ja lp-levyjä.