Tekemisen meininki.
Siinäpä vanha, paljon käytetty ja uutuuden viehätyksensä menettänyt ilmaisu. Tekemisen meininki on kuitenkin sanapari, joka kuvaa hyvin ja ytimekkäästi sitä, mitä Raahen keskustassa nyt tapahtuu - jälleen kerran.
Aivan kaupungin ytimessä, ruutukaava-alueella, touhutaan parhaillaan useammalla tontilla. Uusia asuntoja on rakenteilla ainakin Kauppakadun, Fellmanin puistokadun ja Palokunnankadun varrelle.
Lisääkin uusia kerrostaloja on suunnitteilla, muun muassa kaupunginrannan alueelle sekä entisen valtion virastotalon viereen.
Näiden lisäksi paikallinen rakennusliike ja Raahen kaupunki on solmineet yhteistoimintasopimuksen kokonaisen korttelinpuolikkaan rakentamisesta aivan keskustassa Härkätorin puistoa vastapäätä.
Yksistään tämä, todennäköisesti ensi kesänä alkava liike- ja toimistotiloja sekä asuntoja käsittävä rakennushanke on rahassa mitattuna noin 20 miljoonan euron suuruinen rypistys keskustan aukkopaikkojen täyttämiseksi.
Kaikki se, mitä Raahessa nyt rakennetaan ja suunnitellaan rakennettavaksi, on niiden odotusten täyttymistä, mistä jo eläköitynyt kaupunginarkkitehti puhui Kalevan haastattelussa toukokuussa 1999 - ruutukaava-alueen täyttymistä.
"Keskustahan on vielä varsin murjottu. Siellä on satoja tuhansia kerrosneliöitä rakentamatta", totesi kaupunginarkkitehti rapiat 11 vuotta sitten.
Suinkaan kaikkien tyhjien keskustatonttien kerrosneliömetrien rakentumista ei ole jouduttu odottamaan yli kymmentä vuotta. Edellinen todellinen rakennusbuumi ajoittui kaupungissa 2000-luvun alkupuolelle. Tuolloin rakentaminen tosin painottui asuntojen sijasta liike- ja toimitilarakentamiseen.
Huhtikuussa 2002 kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa laskettiin, että Raahessa on rakenteilla tai lähdössä rakenteille noin 50 000 kuutiometriä eli noin 35 000 kerrosneliötä.
Kaivinkoneet jylläsivät, nosturien puomit pyörivät ilmatilassa ja erinäköisiä ja -kokoisia julkisia sekä yksityisiä rakennuksia nousi kaupunkikuvaan.
Buumista puhuminen ei ollut liioiteltua, koska kyse oli uudisrakentamisesta kaikkiaan noin 50 miljoonalla eurolla.
Buumista voidaan puhua nytkin. Rakentaminen on ryöpsähtänyt kaupunkilaisten silmille sen verran konkreettisesti, että ruutukaava-alueella liikkuessa ei voi olla huomaamatta Raahessa taas tapahtuvan.
Edellisen buumin aikaan kaupunkikeskustan uuden heräämisen todettiin alkaneen Kauppaporvarin rakentamisen myötä. Pari vuotta aiemmin valmistunut Kauppaporvari toimi tuolloin kaupunkirakentamisen katalysaattorina, veturina, jonka ilmaannuttua varastossa olleita ideoita ja ajatuksia lähdettiin konkretisoimaan.
"Ihmisille tuli sellainen usko ja luottamus matkaan, ettei kaupunki voi näivettyä", lausui kaupungin tekninen johtaja Kalevassa keväällä 2002.
Tällä kertaa katalysaattorina ei toimi mikään yksittäinen hanke, vaan pikemminkin otollinen aika sekä luottamus vireillä olevia suurhankkeita kohtaan.
Ei ole nimittäin mikään salaisuus, että jo rakenteilla oleva Laivakankaan kultakaivos ja usko Fennovoiman ydinvoimalaitoksen päätymisestä Pyhäjoen Hanhikivenniemeen ajaa Raahea eteenpäin.
Useampikin raahelainen on ihmetellyt, mistä ihmeestä näille kymmenille uusille asunnoille löytyy ostajat. Fakta kun kuitenkin on se, että kaupungin väkiluku ei ole ryöpsähtänyt kasvuun, vaan pikemminkin asettunut paikoilleen 22 500 ihmisen tuntumaan.
Fakta tosin on sekin, että jostain niitä ostajia ilmaantuu, ja on jo ilmaantunutkin. Yksikään toteutumassa olevista asuntorakentamisen työmaista ei varmasti olisi lähtenyt liikkeelle ilman, että rakennuttajalla on taskussa riittävä määrä ostovarauksia uusille kodeille.