Raahen kau­pun­ki avaa kun­ta­lii­tos­kes­kus­te­lun

Raahen kaupunki avaa keskustelun Raahen seutukunnan viiden kunnan yhdistämisestä. Seutukuntaan kuuluvat Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen, Ruukin, Siikajoen ja Vihannin kunnat. Hallinto- ja palvelurakenteen kehittämistoimet pohjautuvat käynnissä olevaan laajempaan kunta- ja palvelurakenneuudistukseen.

Raahen kaupunki avaa keskustelun Raahen seutukunnan viiden kunnan yhdistämisestä. Seutukuntaan kuuluvat Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen, Ruukin, Siikajoen ja Vihannin kunnat. Hallinto- ja palvelurakenteen kehittämistoimet pohjautuvat käynnissä olevaan laajempaan kunta- ja palvelurakenneuudistukseen.

Asiaa pohdittiin ensimmäisen kerran laajemmin Raahen kaupunginvaltuuston strategiaa koskeneessa seminaarissa keskiviikkona, seutukunnan kuntien kunnanvaltuustojen ja -hallitusten edustajat keskustelevat aiheesta torstai-iltana.

Raahen kaupunginjohtaja Jaakko Nahkurin mielestä olennaista tässä tilanteessa on se, että valtiovallan edellyttämiin toimiin nähden seutukunta on jo jälkijunassa. Käytännössä jopa 20 000 - 30 000 asukkaan kunta on liian pieni esitettyihin malleihin nähden.

"Jos viiden kunnan ja alueella toimivien kuntayhtymien toiminnat pitää yhdistää, on meillä edessä paljon suurempi urakka kuin Raahen ja Pattijoen yhdistäminen. Aikataulu on tiukka ja asiat ovat isoja", luonnehtii Nahkuri tilannetta.



Parempi olla mukana
muutoksessa


Raahen seutukunnan hallinto- ja palvelustrategian lähtökohtana on ensimmäisen luonnoksen laatineen apulaiskaupunginjohtajan Ilmo Arvelan mukaan se, että seutukunnan kuntien on parempi olla mukana muutoksessa kuin ottaa vastaan vain se mitä annetaan.

"Näin me itse pystymme vaikuttamaan siihen esitykseen, mikä maakuntahallinnosta eteenpäin lähtee. Oma käsitykseni on se, että alueen kunnat ovat yksinään liian pieniä vastaamaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen haasteisiin", perustelee Arvela.

Luonnoksen tavoitteena on yhdistää Raahen seutukunnan viiden kunnan palvelut sekä purkaa samalla alueella toimivien terveydenhuollon ja ammatillisen koulutuksen kuntayhtymät ja keskittää hallinto kaupungin hoidettavaksi. Myös seutukunta lakkaa ja kehittämistoimet keskittyvät uudelle kaupungille.

"Mallissa jokaiseen kuntaa tulee valtion ja kuntien palveluja varten yhteispalvelupisteet. Väitän, että ainakin valtion palvelujen saatavuus pienissä kunnissa paranee."



Palvelujen toimivuus
tuottajaa tärkeämpää


Jos kunnat eivät ole kypsiä kuntaliitokseen, toinen järkevä tapa olisi muodostaa ensin yhteistoiminta-alueita, joissa yhdistettyinä olisivat sosiaali- ja terveystoimi, lukiot ja kansalaisopistot. Myös tässä mallissa kuntayhtymät lakkaisivat, jolloin palvelujen tuottajana olisi yksi kunta.

Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajan Tarja Ollankedon (vas.) mukaan kehittämistyö lähtee liikkeelle palvelujen kautta ja sen mukana yhdistyy hallintokin. Tavoitteena on turvata tasavertaiset palvelut jokaisessa kunnassa.

"Pienin askelin isäntäkuntamallilla edetään. Tavallisen ihmisen kannalta on tärkeää, että palvelut pelaavat. Se, kuka palvelut tuottaa, on toissijainen asia", perustelee Ollanketo.

Kehittämistoimia ei kuntarakenneuudistuksen yhteydessä tarvitse hylätä, päinvastoin ne osaltaan helpottavat uudistukseen valmistautumista. Raahessakin on työstetty kolmessa valtuustoseminaarissa kaupungin tulevaa strategiaa.

"Katsomme nyt asioita vain eri näkökulmasta ja laajemmin kuin pelkästään Raahen kaupungin kannalta", sanoo kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kauko Lumiaho (kesk.).

Ilmoita asiavirheestä