Tulevan ennustaminen on yksi uhkarohkeuden riskialttein alalaji. Toisaalta se on haastavaa arjen lottoa, jota ei ainakaan toistaiseksi ole kielletty, eikä vaaralliseksikaan luokiteltu.
Tähän aikaan vuodesta monilla on tapana katsoa taustapeiliin ja tarkastella mennyttä vuotta. Kuka teki mitäkin ja mitä jäi käteen? Ihan yhtä hyvin tähän aikaan vuodesta voi siis myös zoomata katseen eteenpäin ja tarkastella alkanutta vuotta.
Mitä tulee tapahtumaan ja ketä vielä naurattaa?
Raahen seutukunnan alueella tulevan ennakoiminen on yhtä mielenkiintoista kuin missä tahansa muuallakin. Eväitä etukenossa tiirailuun on kuitenkin runsaammin kuin monissa muissa seutukunnissa, koska virityksiä on nyt moneen lähtöön.
Seutukunnasta puhuttaessa ja kuntakarttaa katsoessa voi olla varma, että tänäkin vuonna Raahen alueella tullaan spekuloimaan kuntaliitoksilla. Itse asiassa aihe siirrettiin jo alkaneen vuoden asialistalle Raahen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Antero Aulakosken toimesta.
Raahelaisille lauantai-iltana Härkätorin puistossa puhunut Aulakoski esitti henkilökohtaisena toiveenaan, että seutukunnan neljästä kunnasta muodostettaisiin mahdollisimman pikaisella aikataululla uusi kaupunki.
Ei tarvitse olla edes ennustaja tietääkseen, että ensimmäisenä Raahen aloitteen ampuu alas, jälleen kerran, Pyhäjoki. Siikajoki sinnittelee, mutta olisi puhuttavissa mukaan. Vihanti vikisee, ja on pikapuoliin pakotettu hyväksymään naapurikaupungin ehdotus.
Tänäkin vuonna neljän kunnan liitoksen suhteen käy kuitenkin kuin kävi viime vuonnakin; puhutaan kyllä, mutta päätöksiä suuntaan tai toiseen ei aikaiseksi saada, ellei sitten ministeriötasolta tule kehotuksen sijasta suoranaista käskyä lyödä hynttyyt yhteen.
Ydinvoimalan osalta alkanut vuosi on aktivoituvaa aikaa. Hanhikiven tienoilla ei enää pelkästään puhuta ja katsella, vaan tehdään jo ihan oikeasti ruumiillista työtäkin. Ensimmäiset värkkinsä virittäneet yrittäjät pääsevät urakoimaan maastoa ydinvoimalaitoksen rakentamista varten.
Fennovoima lunastaa alueelta jo aikaisemmin vuokraamiaan maa-alueita ja pääsee myös tiukempaa vääntöä vaativissa maakauppakysymyksissä neuvottelutulokseen. Yhtiö ei joudukaan käyttämään jo vilauttamaansa pakkolunastuskorttia.
Pyhäjoen ydinvoimalahanke ajaa vuoden edetessä myös erinäisiä virkamieskoneistoja tuijotusmittelöön, kun ryhdytään puhumaan rahasta. Jonkun pitäisi maksaa tarvittavat tietyöt, ja Pyhäjoen ja Raahen pitäisi löytää yhteisymmärrys siitä, millä logiikalla kunnat jakavat Hanhikiven niemeltä Raahen jätevedenpuhdistamolle kulkevan viemärilinjan kymmenen miljoonan euron rakentamiskustannukset.
Fennovoima on vasta oman hankkeensa toteuttamisvaiheen alkumetreillä, mutta muutama muu energiayhtiö pääsee vuoden edetessä jo tuottamaan sähköä. Muun muassa Jari Sillanpään tuulivoimayhtiö saa ensimmäisen myllynsä pystyyn ja pyörimään, ja taas kerran on Sillanpäällä aihetta myös laulaa luikauttaa Raahessa.
Nordic Minesin kultakaivoksella Raahen Laivakankaalla totutaan vuoden edetessä siihen, että kultaharkon valaminen ei ole enää uutinen, vaan ihan vain arkipäivää. Siinä sivussa kaivoksen jätevesien purkuputkikin löytää lopulta paikkansa, jonka myös alueen asukkaat kelpuuttavat.
Jotta Raahen arvometallituotanto ei jäisi yksin kultakaivoksen harteille, tekevät Miikka Salomäki ja Joonas Donskoi osansa säihkeen eteen. Nuoret herrat tulevat nimittäin patsastelemaan kotikaupunkiinsa jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-mitalit kaulassaan.
Mitalin väriä ei kehtaa vielä tässä vaiheessa paljastaa. Salomäelle ja Donskoille voi kuitenkin ilmoittaa, että kyllä kaupunkiin kultaakin vielä mahtuu.