Raahen kaupunginjohtaja Kari Karjalainen on herätellyt henkiin aika ajoin esillä olleen ajatuksen Raahen ja sen lähialueen kuntien Siikajoen, Pyhäjoen ja Vihannin yhdistämisestä.
Karjalaisen esitys sopii mitä parhaiten yhteen Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen kuntapoliittisten linjausten kanssa. Raahen seutu jos mikä on luonteva työssäkäyntialue, joiden perustalle hallituskin haluaa kuntia synnytettävän.
Raahe ja sen kruununjalokivenä säihkyvä Rautaruukki ovat jo vuosikymmenet tarjonneet töitä ihmisille, jotka asuvat eri kunnissa kymmenien kilometrien päässä kaupungista. Toisaalta tavatonta ei ole sekään, että Raahesta käydään töissä naapureissa.
Raahen alueen kuntien liittämistä yhteen on väläytelty aina silloin tällöin. Jo pari vuosikymmentä sitten Raahesta ja sen ympärillä olevasta viidestä kunnasta käytettiin nimitystä kuutoskunta. Tällä haluttiin kuvata seutua yhtenäisenä työssäkäynti- ja asiointialueena.
Alueen kunnat ovat tehneet yhteistyötä monilla kunnallisen toiminnan sektoreilla. Yhteistyön syventäminen niin, että kunnat olisivat panneet hynttyynsä yhteen, on kuitenkin tyssännyt politiikkaan.
Pikkukunnissa on pelätty, että Raahe alueen suurimpana ja vahvimpana kaupunkina vähät välittäisi kuntaliitoksessa mukaan tulevien pienten maalaiskuntien toiveista ja tarpeista.
Toisaalta Raahe on ollut vasemmiston vahva linnake, jota on puolestaan vieroksuttu keskustavoittoisissa maalaiskunnissa.
Seudulla on tapahtunut jo yhdistymisiä: Pattijoki liitettiin Raaheen, ja Ruukista ja Siikajoesta muodostettiin Siikajoen kunta.
Vaikka kaikki Raahen alueen kunnat pantaisiin yhteen, siitä ei syntyisi mitään mammuttikuntaa, vaan keskikokoinen, lähes 35?000 asukkaan kaupunki.
Raahella on hyvät edellytykset toimia tällä tavoin syntyvän kaupungin keskuksena, sillä palvelurakenne on helposti sovitettavissa hieman isomman kunnan tarpeisiin.
Kovin kauan ei ole siitä, kun seutulautakunta tiedusteli alueen kunnilta halukkuutta kuntaselvityksen tekemiseen. Tilanne ei tuolloin ollut vielä otollinen, ja niinpä selvitys jäi tekemättä. Kaupunginjohtaja Karjalaisen mielestä nyt ei tarvita erityisiä kuntaliitosselvityksiä, tarvitaan vain päätös panna hynttyyt yhteen. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.
Kuntaliitos tuskin etenee Raahen seudulla ilman natinoita tämänkään esityksen pohjalta. Vanhastaan tiedetään, että pikkukunnissa elää vahva usko omiin voimiin, vaikka talouden tunnusluvut puhuisivat muun puolesta.
Karjalaisen arvio siitä, että kuntaliitoksen myötä veroprosentti alueella laskisi, voi olla tässä tilanteessa ylioptimistinen.
Mutta liitoksella saataisiin aikaan kuitenkin se, että palvelut voitaisiin järjestää nykyistä järkiperäisemmin ja hakea sitä kautta toiminnallisia säästöjä, jotka vähentävät veroprosenttiin kohdistuvia nousupaineita. Ja sekin on jo jotain näinä aikoina.