Raa­he­lai­nen Tapani Pyhtilä rakensi oman len­to­ko­neen –"­Ka­pa­si­teet­ti taitaa loppua en­nem­min mie­hes­tä kuin ko­nees­ta"

Koneen lentokuntoon saattamiseen kului Pyhtilältä 13 vuotta.

Kuva: Vesa Joensuu

Tapani Pyhtilän puna-hopea Renegade Spirit kaksitasokone on upea näky. Sen voi bongata Raahen taivaalta.

Tapani Pyhtilän Renegade Spiritin pinta kiiltää kauniina sinistä taivasta vasten. Meno näyttää vaivattomalta, kun kone nousee ketterästi yli puiden ja kaartaa kohti Raahen museota.

Lentokone on upea taivaalla, mutta myös maassa. Pieteetillä rakennettu kaksitasokone henkii vanhan ajan glamouria. Erityisen upeaksi koneen tekee se, että Pyhtilä on rakentanut sen itse lentokuntoon.

Pyhtilän omistama Renegade Spirit kaksitasokone tuli alkujaan Suomeen osina vuonna 1989. Sen osti kuuden hengen porukka, joka aikoi rakentaa koneen yhteiskäyttöön.

Rakennusprojekti jäi kuitenkin kesken, ja kone ajautui Pattijoelle Kiviojan puutarhan kasvihuoneeseen. Unohdettu ja hylätty kone kiinnitti Pyhtilän huomion ja hän hankki sen itselleen vuonna 2005.

– Kun näin tämän koneen, en raaskinut jättää sitä sinne osittain romahtaneeseen kasvihuoneeseen. Sehän olisi päätynyt romuttamolle, Pyhtilä toteaa.

Kun Pyhtilä sai koneen itselleen, se oli osittain koottu. Runko oli rakennettu ja siipiä vähän tehty. Pyhtilän käsiin jäi kuitenkin vielä paljon hommaa. Osa töistä oli pelkkää entisöintiä, sillä kone oli ollut liian kauan ilman huolenpitoa.

Tapani Pyhtilän rakentama kone on Renegade Spirit.

Kuva: Vesa Joensuu

Koneen lentokuntoon saattamiseen kului Pyhtilältä 13 vuotta. Hän arvelee, että jos konetta tekisi täyttä päivää, valmistuisi se hyvällä tuurilla noin 2 000 tunnissa. Samassa ajassa kuin keskimäärin omakotitalo.

– Olen ollut komennushommissa, joten olen tehnyt konetta silloin tällöin. Yhtäjaksoisesti sitä en ole voinut tehdä kovinkaan pitkiä aikoja. Välillä se on kyllä harmittanut, kun kone makasi tallissa ja itse olin muualla töissä.

Pyhtilä kertoo, että lentokoneen rakentaminen vaatii paljon käsitöitä. Esimerkiksi kojelauta mittareita varten pitää rakentaa itse. Pyhtilä rakensi koneeseen myös kuomun, joka suojaa lentäjää ja matkustajaa.

– Alkuperäisessä Renegade Spiritissä on vain etutuulilasi eikä cabini kuulu siihen. Sen rakentaminen olikin valtava homma, sillä muotitkin piti tehdä itse.

Koska Renegade Spirit tehdään käsitöinä, on joka yksilö uniikki.

– Rakentaminen onnistuu, jos osaa lukea piirustuksia, on kokemusta rakentamisesta ja paljon sinniä, Pyhtilä vakuuttaa.

Apu on tarpeen myös lentokoneen rakentamisessa. Pyhtilä kiittelee, että Raahen alueella on paljon lentokoneosaamista, joten apua on aina saanut, kun on kysynyt. Iso apu tuli Reijo Österbergiltä, joka on itsekin rakentanut jo useamman koneen. Hän toimi Pyhtilän projektin valvojana.

– Valvojan tehtävä on katsoa päältä, miten homma toimii ja tarkistaa ja huomauttaa, jos jotain korjattavaa ilmenee. Hyvä valvoja, kuten Reijo, on korvaamaton mies.

Pyhtilän innostus lentämiseen on tullut hänen kotoaan. Hänen isänsä lensi, samoin hänen setänsä ja serkkupoikansa. Lapsena lentäjän poika ei lentämisestä innostunut. Pyhtilä muistelee, että muiden lentojutut jopa kyllästyttivät. Ikä teki kuitenkin tehtävänsä ja lentäminen alkoi kiinnostaa.

Lentämisessä Pyhtilää viehättää vapauden tunne. Hän kertoo, että nautinnollisinta lentäminen on esimerkiksi kesäiltaisin, kun tuuli ei kiusaa. Myös aurinkoisena pakkaspäivänä meren jäältä on mukava lähteä lentämään.

Renegade Spiritin ohjaimissa adrenaliinipiikkikin on taattu, mikäli koneella tekee taitolentotemppuja. Kyseisellä mallilla voi tehdä silmukoita, syöksykierteitä, pystykäännöksiä ja vaakakierteitä

Pyhtilä kertoo, että malli kestää noin 5,5 G-voimaa. Esimerkiksi Formula yksi -autojen kiihtyvyys äkkijarrutuksessa tai maksimiarvo tiukan kurvin aikana on 6–6,5 G-voimaa.

– Luulen, että en saa tästä koneesta kaikkea sen kapasiteettia irti. Kapasiteetti taitaa loppua ennemmin miehestä kuin koneesta, Pyhtilä sanoo.

Pyhtilän kaksitasokoneella on lennetty vasta kuutisen tuntia. Koelentoja pitää saada 45 tuntia, ennen kuin Trafi voi myöntää koneelle lopullisen lentoluvan. Jokaisesta koelennosta pitää tehdä pöytäkirjat, joihin merkitään muun muassa tuulennopeus ja pakkasasteet. Tähän mennessä Pyhtilä on tehnyt koneella noin 30 laskua.

– Koelentojen aikana tarkistetaan muun muassa mittareiden säätöjä. Ensin katsotaan nopeusmittarinsäädöt ja verrataan niitä GPS:ään, sitten on vuorossa esimerkiksi korkeusmittari ja kompassi, Pyhtilä kertaa.

Lentokoneen rakentaminen ja lentoluvan saaminen on pitkä prosessi. Pyhtilä uskoo, että pelkästään projektin vaatima paperityö voi jo lannistaa jonkun.

– Onneksi Reijo oli minulla apuna. Hän on hyvin tarkka pöytäkirjojen kanssa.

Tapani Pyhtilän kaunis kone tulee varmasti monelle raahelaiselle tutuksi, sillä hän pyrkii lentämään sillä mahdollisimman paljon, jotta Trafin vaatimukset täyttyvät ja kone saa lopulliset lentoluvat. Sen jälkeen taivas on auki.

– Olisihan se kyllä kiva sitten eläkkeellä tehdä pidempiäkin reissuja, Pyhtilä pohtii.