Raahen seudulla on kaikki edellytykset menestyä tulevaisuudessa. Siellä on erittäin vahvaa perusteollisuutta, siellä on jo vuosia panostettu korkeaan teknologiaan, siellä on satama merelle ja vanhaa perinnettä, kuten kaupungin ainutlaatuinen puutalokeskusta. Sijaintikaan ei ole ongelma, Raahen seutu on aivan vahvan valtakunnanosakeskuksen Oulun tuntumassa.
Mutta tulevaisuus ei synny itsestään. Raahea on koeteltu kovalla kädellä. Seudulta on kymmenessä vuodessa kadonnut noin 1 500 työpaikkaa, mikä on todella paljon. Rautaruukin ja muiden yritysten väen vähennykset ovat saaneet paljon julkisuutta, mutta siinä sivussa julkinen sektori eli kunnat ja valtio ovat vähentäneet palkkalistoiltaan 800 työpaikkaa.
Torstaina alue- ja kuntaministeri Hannes Manniselle esitelty Raahe-paketti toisi tullessaan yli 600 pysyvää työpaikkaa, siis ei puoliakaan siitä, mitä kymmenessä vuodessa on menetetty. Paketin toteutuminen toivotulla tavalla vaatii valtion tukea. Tarvetta tuo lisää se, että EU-tukialuerajat ovat Raahen kannalta epäedulliset. Vastaavia hankkeita voitaisiin muualla kustantaa pitkälti EU-varoilla.
Raahen kaupungin pelivara on hyvin niukka. Talousarvio on alijäämäinen, lainat asukasta kohti uhkaavat nousta maan korkeimmiksi, ja äskettäin on laadittu konsulttien ehdotus kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Rajun rakennemuutoksen koettelema alue joutuu käyttämään omat pelimerkkinsä tarkkaan jo peruspalveluiden tarjonnasta selvitäkseen.
Pohjois-Pohjanmaan liitto voi kanavoida osan omista resursseistaan Raahen seudulle, ja niin se tekeekin. Varsin pian tulee kuitenkin vastaan raja, jonka jälkeen kahden heikon alueen kehittämisvarat joutuisivat kilpailemaan keskenään. Ei ole järkeä kehittää yhtä maakunnan aluetta, jos jokin toinen joutuu siitä kärsimään.
Näin syntyy nopeasti tilanne, jossa alueen omista ponnistuksista huolimatta Raahen seudun kipeästi kaipaama vetoapu ei ole mahdollista, ellei valtio ole talkoissa mukana. Raahea onkin syytä pitää erityistapauksena.
Raahe-paketti on osoitus siitä, että sekä seutu että maakunta tahtovat panostaa alueen kehitykseen vaikeuksista huolimatta. Keskeisinä osina siinä ovat osaamisen ja yrittäjyyden kehittäminen sekä infrastruktuurin rakentaminen. Pyyhettä ei missään nimessä ole heitetty kehään.
Myös valtion rahahanat ovat tiukassa, mutta jatkossa yhteiskunnan niskaan kaatuu vain lisää sosiaalisia kustannuksia, jos kierrettä alaspäin ei saada oikaistuksi.
paakirjoitus@kaleva.fi