Alue- ja kuntaministeri Hannes Manniselle (kesk.) torstaina Helsingissä luovutettu Raahe-paketti on kokonaiskustannuksiltaan 40,6 miljoonaa euroa.
Vuosille 2004-2007 Raahen seutukunnassa toteutettavaksi esitettävien äkillisten rakennemuutosalueiden erityistoimenpiteiden rahoittamiseen valtion odotetaan osallistuvan 29 miljoonalla eurolla.
Raahe-paketin toimenpiteiden arvioidaan synnyttävän vuoteen 2007 mennessä 615 uutta pysyvää työpaikkaa.
Lisäksi mahdollisesti jo tänä vuonna alkavat infrastruktuurihankkeet työllistäisivät vajaan kolmen vuoden aikana yli sata henkilöä.
Kolmesta osiosta koostuva Raahe-paketti lähtee liikkeelle nopeasti työllistävillä lyhyen aikavälin toimenpiteillä, joilla saataisiin uusia työpaikkoja jo kuluvan vuoden aikana. Pidemmän aikavälin hankkeet, joilla parannettaisiin alueen elinkeinoelämän toimintaympäristöjä, infrastruktuuria ja osaamista, ovat vaikuttavuudeltaan merkittävimmät. Rakenteellisilla toimenpiteillä parannettaisiin puolestaan Raahen seutukunnan asemaa.
"Suunnitelman lähtökohtana on se, että pääsisimme samalle viivalle muiden alueiden kanssa", korostaa aluekeskuskoordinaattori Pekka Karjula ja muistuttaa, että Raahen seutukunta on menettänyt viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana kaikkiaan noin 1 500 työpaikkaa.
Raahe-pakettiin sisällytettyjä hankkeita ei ole Pohjois-Pohjanmaan liiton kehitysjohtajan Ilkka Yliniemen mukaan vedetty hatusta, vaan ne ovat olleet jo entuudestaan olemassa. Nyt on vain kysymys näiden asioiden toteuttamisesta muutaman vuoden etuajassa.
Maakuntajohtaja vaatii erillisrahoitusta
"Nämä kaikki ovat perusteltuja ja hyviä hankkeita, jotka olisi jo rahoitettu, jos Raahen alue olisi eri tukialueessa. Mutta koska ei ole, niin nyt saa valtio tulla apuun."
Maakuntajohtaja Pentti Lampisen mukaan hallitus on tiettyjä erillispäätöksiä eri alueiden kehittämiseksi tehdessään yleensä todennut, että kehittämistoimenpiteet tulee rahoittaa olemassa olevilla resursseilla. Raahe-paketin toimenpiteistä osa voidaan toteuttaa maakunnalle osoitettujen resurssien puitteissa, mutta pääosa tulee maakuntajohtajan mielestä toteuttaa erillisen kansallisen rahoituksen turvin.
"Maakunnan kannalta ei ole mielekästä siirtää resursseja yhtä heikoilta tai vielä vähän heikommilta alueilta Raahen seudulle. Vaikka näin tehtäisiinkin, Raahen seudun kehittämissuunnitelman tavoitteita ei tällöin pystyttäisi saavuttamaan", Lampinen toteaa.
Toiveena yli
200 valtion työpaikkaa
Lukuisten työllistävien hankkeiden rinnalla Raahe-paketissa esitetään myös valtion toimintojen alueellistamista Raahen seutukuntaan. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen siementarkastusosaston 30 työpaikkaa esitetään sijoitettavaksi Ruukkiin ja verohallinnon massa-, yritys- ja maatilaverotuksen toimintojen sata työpaikkaa Raaheen. Lisäksi esitetään VTT:n Raahen yksikön vahvistamista 30 tutkijatyöpaikalla sekä tukipalvelujen 50 työpaikan sijoittamista Raaheen.
Pekka Karjula nimeää yhdeksi seutukunnan tärkeimmistä vahvuuksista nimenomaan vahvan osaamis- ja työvoimareservin. Metallialan 300-400 ammattilaisen lisäksi reservissä on 300 hallinto- ja naistyöpaikka-alojen henkilöä.
"Raahen alueella on potentiaalia alueellistamisen suhteen, mutta emme odota mitään kuita taivaalta", hän sanoo.