Raahe haluaa saa­ris­tos­taan ym­pä­ri­vuo­ti­sen mat­kai­lu­koh­teen – Iso-Kraa­se­liin suun­ni­tel­laan kah­vi­laa ja ma­joi­tus­toi­min­taa

Saariston matkailulliseksi symboliksi esitetään pookia eli vanhaa merenkulun tunnusmajakkaa.

Taskun saareen 1853 rakennettu pooki on yksi vaihtoehto saariston luontomatkailun symboliksi Raahessa. Tuleville vuosille suunnitellut luontomatkailun kehittämisen toimenpiteet, aikataulut ja tavoitteet ovat jo varsin pitkällä.
Taskun saareen 1853 rakennettu pooki on yksi vaihtoehto saariston luontomatkailun symboliksi Raahessa. Tuleville vuosille suunnitellut luontomatkailun kehittämisen toimenpiteet, aikataulut ja tavoitteet ovat jo varsin pitkällä.
Kuva: VESA JOENSUU

Palkittua ja kiiteltyä Raahen saaristoa ollaan lähdössä kehittämään ympärivuotiseksi luontomatkailukohteeksi historiaa huokuvana retkeilysaaristona.

Saariston matkailulliseksi symboliksi esitetään pookia eli vanhaa merenkulun tunnusmajakkaa.

– Pookista pitäisi tehdä symboli, jonka kävijät tunnistavat ja joka halutaan kokea. Pookin tarinan pitää näkyä rakenteissa ja viestinnässä ja pooki pitää olla ostettavissa matkamuistoina, ympärivuotisen luontomatkailun kehittämissuunnitelmaa Raahelle konsultoiva luontomatkailun asiantuntija Pirjo Räsänen Ellare Oy:stä toteaa.

Raahen matkailupäällikkö Hanna-Leena Korhonen sanoo, että tarkempaa rajausta tai valintaa pooki-symbolin mallinnuksesta ei ole vielä tehty.

– Pookia on ajateltu toteuttaa myös infotaulujen yhteyteen, jolloin tunniste ja symboli tulisi johdonmukaisesti esille valituissa saariston solmupisteissä. Harkinnassa on vielä järjestettäisiinkö pienimuotoinen suunnittelu- tai ideakilpailu mallista, vai valitaanko olemassa olevista Iso-Kraaselin ja Taskun pookeista jompi kumpi.

Saariston keskeisiksi solmupisteiksi kehittämissuunnitelmassa esitetään Raahen saarista Iso-Kraaselia ja Taskua. Rannikolla solmupisteitä olisivat museonranta, Pikkulahti, Terässatama, Kylmäniemi ja Varvi.

– Ne ovat pisteitä, joista saa informaatiota ja palveluita ja joihin asiakasvirrat keskittyvät. Tapahtumat lähtisivät aina näistä paikoista, Pirjo Räsänen kertoo.

Saariston tärkeimmäksi kohteeksi halutaan nostaa Iso-Kraaseli. Sinne suunnitellaan pienimuotoista majoitustoimintaa muun muassa kunnostamalla vanha luotsitupa ympärivuotiseen majoitus- ja kahvilakäyttöön sekä infopisteeksi.

– Jos Iso-Kraaselia ei pystytä kehittämään, vaikuttaa se koko saariston ympärivuotisen luontomatkailun kehittämiseen, toteaa Räsänen.

Taskun saaren hän näkee puolestaan erinomaisena retki- ja käyntikohteena.

Matkailun kehittämisen tavoitteita

1-2 vuodessa: Raahen saaristosta on tullut ympärivuotinen matkailukohde, jossa talvireitistöjen tekeminen on vakiintunut, talvesta on tullut nykyistä vahvempi sesonki, merellinen historia on tarinallistettu ja saaristoon on kehittynyt lisää liiketoimintaa.

3-5 vuodessa: Symboliksi valitun pookin tunnettuus on kasvanut, alueellinen ja valtakunnallinen matkailuyhteistyö on vakiintunut ja yhteisen brändin kehittäminen on alkanut.

Ilmoita asiavirheestä