Eipä arvannut raahelainen JP Leppäluoto mitä teki loikatessaan raskaasta rokista hitaasti tunnelmoivan, kerronnallisen suomenkielisen musiikin pariin. Charon-bändistä ja Northern Kings -kokoonpanosta tutun laulajan kasaama Harmaja on herättänyt jo ennen keskiviikkona ilmestyvää ensilevyään sellaista mielenkiintoa, että sanavalmis Leppäluotokin joutuu nieleskelemään.
"Haluttiin vain saada hyvä levy aikaiseksi, mutta homma on pienellä tavalla lähtenyt käsistä. Tästä onkin yhtäkkiä tulossa isompi juttu kuin osasi kuvitella. Ei tässä edelleenkään viitsisi henkseleitä paukutella, mutta itsellä on kyllä hirveän hyvä fiilis."
Harmaja tekee vahvasti akustista musiikkia, jota on vaikea verrata mihinkään. Leppäluoto puhuu itse pianopohjaisista jutuista, vahvoista melodioista sekä rankoista ja raadollisista teksteistä. Yksi vahva esikuva on eittämättä Nick Cave, ja nimenomaan hänen rauhallisempi ja melodisempi puolensa.
Osasyy Harmajan herättämään mielenkiintoon on bändin yhteys runoilija Saima Harmajaan. Yhteys syntyi sattumalta, sillä Leppäluoto kertoo keksineensä ensin bändille nimen, ja vasta sen jälkeen löytäneensä edesmenneen runoilijan.
"Bändin nimi ei tullut mistään, vaan keksin vain sanan, joka miellytti itseä ja kuvasi hyvin meidän musiikkia. Sitten googletin, ja vasta siinä vaiheessa törmäsin Saima Harmajaan. Kilahdin aivan täysin hänen teksteihin, kun huomasin aika paljon yhteneväisyyksiä siihen, miten itsekin olin asioista kirjoittanut."
Lopulta kaksi runoa päätyi bändin sanoituksiksi Saima Harmajan sisaren Kirsti Topparin luvalla. Sydäntalvella-tekstistä ja sen tulkinnasta JP Leppäluoto kertoo käyneensä pitkän puhelun myös Saima Harmaja -seuran puheenjohtajan Päivi Istalan kanssa.
"Se on jännä kytkös, ja on mukava, kun on saanut jollakin tavalla olla tekemisissä sen suvunkin kanssa. Onhan se nyt aika paljon, jos varastaa sukunimen bändille."
Kuusijäsenisen Harmajan muusikot ovat pianistia lukuunottamatta raahelaisia. Mausteensa tuo jäsenten erilaiset musiikilliset taustat ja leveä ikähaitari.
Basisti Matti Tulinen on syntynyt 1945. Hän oli perustamassa rautalankabändi Waymenia kymmenen vuotta ennen Leppäluodon syntymää.
"Kun mukaan pyydettiin, niin ajattelin, että kokeillaan. Älyttömän hauskaa on ollut, ja huumorintajutkin sattui kohdilleen", Tulinen sanoo.
Vaikka Harmajan kappaleet ovat pitkälti Leppäluodon käsialaa, on jokainen muusikko päässyt jättämään niihin puumerkkinsä.
"On vielä paljon kaiken näköistä, mitä haluan tällä orkesterilla tehdä. Tämän ei tarvitse rajoittua mihinkään, ja juuri se on tyylillisesti sitä, mitä itse melkeinpä eniten tällä hetkellä rakastan. Muutenkin olen aina tykännyt akustisesta musiikista ja maanläheisestä meiningistä, mutta aikaisemmin ei ole ollut tilaisuutta sitä toteuttaa."
Harmaja odottaa nyt mielenkiinnolla millaisen vastaanoton levy saa ja millainen kuulijakunta yhtyeen lopulta löytää. JP Leppäluoto uskoo Harmajan tehneen joka tapauksessa jotakin sellaista, mitä välttämättä kovin moni ei ole vielä uskaltanut tehdä.
"Ainakin me ollaan oltu musiikin kanssa pirun rehellisiä. Oli herkkua huomata, että musiikkia voi tehdä näinkin. Ei aina tarvitse paahtaa täysillä, vaan se rankkuus voi tulla ihan muistakin asioista kuin siitä, että polkaistaan särö päälle. Se maailma viehättää."
Harmaja esiintyy Oulun Levykauppa Äx:ssä keskiviikkona 18. helmikuuta kello 17.
