Pyy­kös­jär­ven särjet pak­kau­tu­vat nyt pieneen Rus­konojaan – eri­koi­nen ilmiö hel­pot­taa hoi­to­ka­las­tus­ta

Ruskossa on viime päivinä kokeiltu viritelmää, jolla on tarkoitus vähentää särkikaloja, jotka ovat nousseet Pyykösjärvestä haarautuvaan pieneen Ruskonojaan.

Ahti Sipola ja Timo Turunen nostavat haavilla särkiä paunetista.
Ahti Sipola ja Timo Turunen nostavat haavilla särkiä paunetista.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Ruskossa on viime päivinä kokeiltu viritelmää, jolla on tarkoitus vähentää särkikaloja, jotka ovat nousseet Pyykösjärvestä haarautuvaan pieneen Ruskonojaan. Hoitokalastuksen tarkoituksena on vähentää roskakalaa Pyykösjärvestä ja Kuivasjärvestä, joiden huono vedenlaatu ja rehevöityminen ovat puhuttaneet viime vuosina.

– Eilen nousi tunnissa varmaan sata kiloa kalaa täältä, kertoo Ahti Sipola.

Kuivasjärven ja Pyykösjärven heikko vedenlaatu johtuu kuormituksesta, jota on aiheuttanut muun muassa normaali kaupunkimaankäyttö. Tämä on johtanut siihen, että särkikalakanta on tiheä, mikä huonontaa vedenlaatua entisestään.

– Aikaisemmin ollaan tuolla järvissä viritelty tätä hoitokalastusta, mutta nyt on käynyt sellainen ilmiö, että tänne pieniin kuraojiin asti tulee tätä särkikalaa, kertoo Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen vesistökunnostuksesta vastaava Jermi Tertsunen.

Ruskonojaan nousseita kaloja pyydetään paunetilla, joka on viritetty ojan kapeampaan kohtaan. Paunettiin jääneet kalat nostetaan haavilla sankkoihin. Paunetin lisäksi pyytäjät ovat käyttäneet katiskoja.

– Nyt vasta kokeillaan, mikä tässä olisi se tehokkain tapa, että päästäisiin jatkossa pyytämään mahdollisimman tehokkaasti, Tertsunen jatkaa.

Oulun kaupungin ympäristötoimen ympäristötarkastaja Hannu Salmen mukaan varmaa tietoa siitä, miksi särjet ovat nousseet Ruskonojaan ei ole.

– Kun Pyykösjärven tila huononi vuonna 2005, niin silloin Ruskonoja oli täynnä kaikenlaista kalaa, koska ne lähtivät sitä huonoa tilannetta pakoon. Nyt on arveltu, että aiheuttajina olisivat nämä koskeloparvet, joita on näkynyt Kaijonlahdella, Salmi kertoo.

Seuraavaksi seurataan, mikä ilmiön aiheuttaa ja onko kalojen liikkuminen järvestä pois jokavuotista. Oulun kaupunki ja Kiertokaari Oy toimivat yhteistyössä kalojen jatkohyödyntämistä varten.

– Kiertokaari Oy toimittaa nämä kalat tuonne Gasumin biokaasulaitokseen, jossa ne sitten menevät hyötykäyttöön.

Katso kuvagalleria.

Ilmoita asiavirheestä