Tutkijat ovat ymmällään Oulun Pyykösjärven happamuuden rajusta vaihtelusta. Heinäkuussa 2005 järven pH laski 3,9:ään, mutta tänä syksynä pH nousi yllättäen 9,6:een.
Toisin sanoen järvi muuttui yhtäkkiä happamaksi, sitten emäksiseksi. "Pyykösjärven kemiallinen rakenne on outo. Järven typpitasapaino on heilahtanut", ympäristönsuojelunsuunnittelija Marketta Karhu Oulun seudun ympäristövirastosta sanoo.
Tuon heilahduksen saattoivat yhden teorian mukaan aiheuttaa toissa kevään myrskyt. Oma osansa saattaa myös edelleen olla vanhoilla päästöillä, joiden takia pohja on jopa parimetrisen lietteen peitossa.
Tällä hetkellä Pyykösjärven happamuus lähentelee normaalia eli seitsemää, mutta tutkijat pelkäävät pH:n olevan vain matkalla takaisin kohti happamia arvoja. Pyykösjärvestä laskevassa Laholaisojassa ja Kuivasjärvessä happamuus on säilynyt normaalina.
Kalat uivat selkää
Tänä kesänä Pyykösjärvessä oli myrkyllistä ammoniakkia, mutta sen määrästä tutkijat ovat vielä vaitonaisia. Ammoniakkia ei näy myöskään Pyykösjärven seurantamittauksissa. Niissä ilmoitetaan vain sen "esiaste" ammoniumtyppi, jota ei Teknisen keskuksen mukaan ole ollut ihmisille haitaksi asti.
"Siitä ollaan vähän kahta mieltä, oliko sitä ammoniakkia niin paljon kaikissa kerroksissa", tutkimuspäällikkö Anneli Ylitolonen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta sanoo.
Osa Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen asiantuntijoista on sitä mieltä, että ammoniakkia olisi ollut niin paljon, etteivät kalat olisi voineet järvessä enää elää. Tänä vuonna järvestä ei ole silti löydetty merkittäviä määriä kuolleita kaloja, eikä kalastoa tutkittu muutenkaan.
"Jonkun verran siinä on ollut kaloja, jotka uivat selällään", kertoo järven rannalla asuva Raili Mehtomaa. Hän on myös Iskon ja Pyykösjärven seudun omakotiyhdistyksen puheenjohtaja.
Mehtomaan mukaan monet asukkaista ovat sillä kannalla, että järvi lasketaan kuivaksi kunnostuksen ajaksi. Tällöin pohja saataisiin heidän mielestään parhaiten puhtaaksi. Sorsat, uikut ja haikarat saisivat uida sen aikaa toisaalla.
Lisää kalaa merestä
Ammoniakkia voi muodostua yli kalojen sietokyvyn, jos typpipitoisen veden pH nousee yli 8,5:en. Kesällä pH kävi lähellä tuota arvoa, ja elokuussa Pyykösjärven pH nousi 9,6:een. Siitä huolimatta Suomen ympäristökeskuksen tutkimusinsinööri Teemu Ulvi näki järvessä elämää.
"Elokuussa siellä näkyi pieniä kaloja vaikka kuinka paljon", Ulvi kertoo.
Järveen nousee kalaa keväisin merestä. Ne uivat Pyykösjärveen Kuivasojaa, Kuivasjärveä ja Laholaisojaa pitkin. Vuonna 2005 tehdyn perusteellisen kalatutkimuksen mukaan Pyykösjärvestä löytyi muun muassa vanhoja ja tummia ahvenia, jotka olivat kestäneet happamuuden vaihtelut.
Tällä hetkellä Pyykösjärven kunnostukseen on varattu 150 000 euroa valtion ja Oulun kaupungin rahaa. Järven perusteellinen kunnostus maksaisi kuitenkin miljoonia euroja.
"Pohjassa on paljon lietettä, mutta mihin se laitettaisiin, on yksi ongelma", ympäristökeskuksen Marketta Karhu sanoo. "Pyykösjärvi on erikoinen järvi."