Viranomaiset kokoavat Yhteistyössä rikoksettomaan elämään (Yre) -hankkeessa voimavarojaan yhteen. Tavoitteena on projektin johtajan Jari Nurmen mukaan koota palvelukokonaisuuksia, jotka mahdollistavat rikoksentekijöille nopeamman elämänmuutoksen ja opastavat heitä pitämään rikoksettoman elämän narut käsissä.
Yre-projekti on kuuden eri ministeriön, kuntaliiton ja järjestöjen yhteinen operaatio. Sen vetovastuu vaihtuu paikkakunnittain. Projektin työstämisen on jo aloittanut Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu sekä Turku, Tampere, Hämeenlinna, Kuopio ja Lahti. Oulussa se kytketään yhteen poliisilaitoksen vetämän turvallisuussuunnittelun kanssa.
Viranomaiset luovat eri paikkakunnilla Nurmen mukaan yhteistyösopimuksia, joilla ne sopivat työnjaosta ja kokoavat palvelut selkeämmin yhteen.
Esimerkiksi Tampereella ryhdytty suunnittelemaan kaupungin kriminaalipoliittista ohjelmaa sekä kartoitettu palvelutarjonnan aukkoja ja esteitä, Nurmi sanoo. "Ei ole kuitenkaan olemassa mitään sapluunaa, jonka mukaan koko Suomeen voitaisiin rakentaa yhteinen malli."
"Tavoitteena on saada jokaiselle paikkakunnalle sinne parhaiten soveltuva järjestelmä, joka perustuu asiakaslähtöisyyteen. Rikoksentekijällä täytyy olla luottamus siihen, että ammattihenkilön tekemä suunnitelma on myös käytännössä toteuttamiskelpoinen", korostaa Nurmi.
Uusavuttomia nuoria
Yre-projektilla tuntuu olevan suorastaan suuri sosiaalinen tilaus. Viranomaiset ovat jo pitkään tuskailleet eri paikkakunnilla jatkuvasti kasvaneen rikollisuuden kanssa. Oulussa suurimpana ongelmana on ollut omaisuusrikollisuus, jonka kasvuluvut on nyt saatu ainakin tasaantumaan eri keinoin.
Kriminaalihuoltolaitoksen Oulun aluetoimiston johtajan Maarit Rahikkalan mielestä tilanne on heikentynyt nimenomaan päihteiden käytön yleistymisen myötä. Aiemmin tutuksi tullutta syrjäytyneisyyttä ei ongelmaan juurikaan liity.
"Näiltä, pääosin nuorilta puuttuu kyky hoitaa asioita pitkäjänteisesti. Kerrallaan voi olla vain yksi asia mielessä. Esimerkiksi asunto järjestyy suhteellisen helposti, mutta sen pitäminen onkin jo vaikeampaa. Nämä uusavuttomat nuoret luottavat ehkä liikaakin siihen, että yhteiskunta hoitaa asiat. Kun stoppi tulee kuitenkin jossain vaiheessa, saattaa syntyä turvallisuusriski", Rahikkala sanoo.
"Yhä enemmän meillä on myös tilanteita, joissa nuori on jo ehtinyt ajautua jonkinlaisen jengin tai jopa järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkit täyttävän ryhmän mukaan. Pois pääsy näistä ei siten ole välttämättä omasta tahdosta kiinni. Siksi olisi tärkeää saada päätekijät paremmin kontrolliin", selvittää Rahikkala.
Kriminaalihuolto toimii kiinteässä yhteistyössä myös nuorisohuollon kanssa. Oulun aluetoimiston 36 kunnassa on nykyisin noin sata alle 21-vuotiasta ehdollisesti rangaistua nuorta, joilla on valvonta. Vanhempia ehdonalaisessa olevia on noin 70. Lisäksi noin sata henkilöä suorittaa parasta aikaa yhdyskuntapalvelua.
Jatkuvasta kasvusta kertoo sekin, että Oulun toimisto on viimeisen seitsemän vuoden aikana saanut joka vuosi yhden viran lisää, vaikka alueesta on siirretty Ylivieskan käräjäoikeuden kunnat Vaasan aluetoimiston alaisuuteen.
Tänä vuonna Oulun aluetoimisto tekee noin 300 henkilötutkintaa ja antaa noin 400 lausuntoa yhdyskuntapalvelun sopivuudesta. Uutena ongelmana on noussut esille pula yhdyskuntapalvelupaikoista, joissa työssä käyvät voisivat suorittaa rangaistuksensa viikonloppuisin. Oulun aluetoimisto on tehnyt sopimuksen 250 julkisen yhteisön tai yhdistyksen kanssa, mutta vain osa voi tarjota töitä myös viikonloppuisin.