Kuhmon kaupunginvaltuuston joulukuinen päätös valita uudeksi kaupunginjohtajaksi Kainuun metsäkeskuksen johtaja Eila Valtanen on tuonut kuhmolaisille uuden puheenaiheen säiden ja susien lisäksi. Moni toivottaa metsäammattilaisen tervetulleeksi, mutta osa epäilee kuntasektorin ulkopuolelta tulevan Valtasen virkamiestaitoja.
Maanantaina ystävänpäivänä työnsä Kuhmossa aloittava Eila Valtanen ei suostu pitämään itseään aloittelijana, vaikka hänen työuransa on keskittynyt metsäalan tehtäviin.
"Metsäkeskus ja kunta ovat molemmat julkisia organisaatioita, joilla on luottamusmieselimet. Vaikutuskanavatkin ovat pitkälti samat eli kansanedustajalaitos ja ministeriöt", Valtanen perustelee.
Valtanen kääntää pätevyyskysymyksen ympäri. Eikö kuntasektorille tee hyvää, kun sinne tulee töihin ulkopuolelta ihmisiä?
"Julkinen salaisuus on, että Suomen metsäsektorin menestys johtuu osin siitä, että ihmiset vaihtavat toimenkuviaan. Uudet tulijat tuovat mukaan rakentavaa kriittisyyttä ja uusia näkemyksiä."
Mainettaan parempi
Kainuun metsäkeskuksen johdossa Valtanen ehti seitsemän vuoden aikana tehdä itsensä tunnetuksi kainuulaisille. Moni maakunnan päättäjä antaa tunnustusta johtajattaren yhteistyökyvyille ja näkyvyydelle. Eila Valtanen on antanut maakunnan metsäsektorille kasvot.
Valtasen vahvimmat tukijoukot Kuhmossa ovat keskustalaisia, vaikka kaupunginjohtaja määrittelee itsensä sitoutumattomaksi.
"Puolueeseen en ole liittynyt ja suvusta löytyy joka puolueen edustajia", Valtanen sanoo.
Valtasen odotetaan tuovan kaupungintalolle jämäkkyyttä. Eila Valtanen haluaa tehdä kaupungintalosta paikan, jossa töitä voi tehdä pystypäin.
"Julkista sektoria mollataan aivan turhaan. Suomi olisi kehitysmaa, jollei meillä olisi julkista sektoria huolehtimassa koulutuksesta ja perusturvasta."
Päätöksenteon läpinäkyvyys ja selkeät toimintatavat ovat suomalaisen kuntademokratian vahvuuksia. Näiden eteen aikoo Valtanen tehdä töitä. Myös viranhaltijoiden omaa aloitekykyä Valtanen haluaa tukea.
"Mutta ei työntekijöitä saa yksin jättää ongelmiensa kanssa painiskelemaan. Sitäkin kun tapahtuu", Valtanen miettii.
Työpaikkoja tarvitaan
Kauniista luonnosta ja kadehdittavasta kulttuuristaan huolimatta Kuhmo kärsii kahdesta Kainuun perusongelmasta eli työttömyydestä ja harmaantumisesta. Eila Valtanen on listannut elinkeinopolitiikan työtehtäviensä kärkipäähän.
"Kuhmolaisille nuorille ja vanhemmillekin täytyy saada töihin. Kaupungin tulee tehdä kaikkensa yritysten toimintaympäristöjen parantamiseksi", Valtanen linjaa.
Kuhmon mahdollisuuksia ovat puu, raja ja kulttuuri. Matkailun kehittäminen kiinnostaa tuoretta kaupunginjohtajaa erityisesti.
"Matkailu oli yksi syy miksi hakeuduin Kuhmoon. Tehtävänkuva on laajempi kuin metsäkeskuksessa", Valtanen perustelee.
"Ja tekeehän vaihtelu keski-ikäiselle ihmiselle hyvää."
Kun Urho Kekkosen aikaan presidentti lensi kuusivuotiskauden alussa Moskovaan, Kuhmon kaupunginjohtaja aikoo matkustaa ensi töikseen Kostamukseen.
"Kuhmon etu on, jos Kostamuksen elintaso nousee. Investoinnit Kostamukseen hyödyttävät myös meitä", Valtanen uskoo.
Naiset vaikuttajia
Kunnallinen valta on ainakin nimellisesti keskittymässä Kuhmossa naisille. Neljän värisuoran muodostavat ässä-Valtasen lisäksi kaupunginvaltuuston uusi puheenjohtaja Anneli Kinnunen (kesk), elinkeinojohtaja Tuulikki Huusko ja kaupunginkamreeri Kaarina Heikkinen.
Valtanen myöntää olevansa feministi, mutta toteaa samaan hengenvetoon olevansa myös koko kaupungin ylin palvelija.
"Kun Timo Säkkinen sanoo olevansa Suomussalmen renki-isäntä, minä kai olen sitten Kuhmon piikaemäntä", Valtanen määrittelee.
Kaupunginjohtajan virkaa hakenut Juuan kunnanjohtaja Ahti Puumalainen on valittanut Kuhmon kaupunginvaltuuston päätöksestä sekä tasa-arvovaltuutetulle että Oulun hallinto-oikeuteen. Valitusten vuoksi Valtanen aloittaa väliaikaisena kaupunginjohtajana.