Mailalla aiheutettu kasvojen alueen haava on yleisin jääkiekko-ottelussa syntyvä vamma. Tieto selviää uudesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin kansainvälisissä jääkiekko-otteluissa vuosina 2006–2013 syntyneitä vammoja.
Tutkimuksen vetäjä, Liigan lääkärinä työskentelevä Markku Tuominen sanoo, että tutkimuksesta nousi esille kasvohaavojen suuri määrä. Ja niille pitäisi tehdä jotain.
– Se on nyt ilman muuta haaste lajille, että saataisiin niiden (kasvohaavojen) määrää vähennettyä. Vammat eivät välttämättä vaikuta itse joukkueen peliin, mutta kokonaisuuden kannalta se on yksi osa-alue, jota pitäisi pystyä jotenkin kehittämään.
Tuominen sanoo, että kokovisiirin käytöstä on jatkuvaa keskustelua. Tuomisen mukaan kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n sääntömuutoksia koskevissa keskusteluissa ehdotettiin jo viime vuonna, että kokovisiiripakko tulisi takaisin alle 20-vuotiaiden kansainvälisiin otteluihin. Ehdotus ei saanut tarpeeksi kannatusta.
– Näkisin, että kokovisiiri voisi olla hyvä vaihtoehto. Sen käyttö olisi lääketieteellisesti perusteltua.
Jos kokovisiirillä ehkäistäisiin suurin osa kasvojen alueen vammoista, niin pitäisikö kokovisiiripakko ajaa väkisin läpi?
– Pelaajien kasvot halutaan mielellään myös nähdä. Se on kysymys, joka sisältää erilaisia mielipiteitä ja tunteita.
– Punnitsisin kokovisiiripakkoa ehdottomasti yhtenä vaihtoehtona. En halua ottaa kantaa, miten sääntöjä pitäisi muuttaa. Haluan esittää vaihtoehtoja, jotta päättäjät voivat tehdä ratkaisuja.
Tuomisen mukaan kasvojen alueen vammoja voisi ehkäistä paremmin, jos pelaajat opettelisivat pitämään mailansa alhaalla.
– Säännöt sanovat, että mailat eivät saa nousta. Miten sääntöjä saadaan kehitettyä siten, että mailat eivät nousisi, Tuominen kysyy
Joustokaukalot vähentävät selvästi loukkaantumisriskiä
Tutkimuksessa selvitettiin myös joustokaukaloiden vaikutusta loukkaantumisriskiin. Tutkimuksen mukaan erilaiset loukkaantumiset vähenivät 29 prosentilla, kun ottelut pelattiin joustokaukalossa.
– Olkapäävammat vähenivät noin 60 prosenttia. Se on erittäin paljon. Myös aivotärähdysten määrä laski jonkin verran, tosin suurin osa aivotärähdyksistä syntyy ilman laitakontaktia.
Tutkimuksessa huomattiin, että peräti 10,5 prosenttia pelaajista, jotka olivat saaneet aivotärähdyksen, palasivat vielä samaan peliin. Tuomisen mukaan pelaaja pitää vetää välittömästi pois pelistä, jos on edes epäily aivotärähdyksestä.
– Aivotärähdys on etenevä prosessi. Oireet saattavat kehittyä viiveellä. Pelaaja on alttiimpi uusille vammoille, jos hänet laitetaan pelaamaan puolikuntoisena. Tämä on yksi oleellinen informaatio, jota pitää jakaa eteenpäin.
Tuomisen työryhmän tutkimus on ensimmäinen, jossa selvitetään jääkiekkoilijoiden vammoja kansainvälisissä peleissä.
Tutkimusjakson aikana kansainvälisissä jääkiekko-otteluissa tapahtui yhteensä 528 loukkaantumista, joissa pelaaja vedettiin sivuun pelistä tai harjoituksista. Harjoitusten yhteydessä sattui 27 loukkaantumista.
Tuhatta pelituntia kohden tapahtui 51,1 loukkaantumista. Tuhatta peliä kohden sattui keskimäärin 14,2 loukkaantumista.
Tutkimustyöhön osallistuivat Tuomisen lisäksi Ottawa Senatorsin NHL-joukkueen lääkäri Mark Aubry, Yhdysvaltain olympiajääkiekkomaajoukkueen lääkärinä työskennellyt Michael J Stuart ja liikuntalääketieteeseen erikoistuneet lääkärit Pekka Kannus ja Jari Parkkari.
Tutkimus on julkaistu British Journal of Sports Medicine -julkaisussa