Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen arvostelee kolmen eri viranomaisen menettelyä pysäköintivirhemaksun perinnässä. Jääskeläinen moittii Espoon kaupungin pysäköinninvalvonnan, Espoon kihlakunnanviraston ulosotto-osaston ja Kansaneläkelaitoksen (Kela) Vaasan toimiston menettelyä asiassa.
Jääskeläisen tutkittavana on ollut kantelu naiselta, jonka äitiyspäivärahasta ulosmitattiin toisen henkilön pysäköintivirhemaksu ja vieläpä kymmenkertaisena. Kantelija kysyi oikeusasiamieheltä mahdollisuuksiaan saada vahingonkorvausta virheen aiheuttamista kuluista.
Virheiden ketju alkoi siitä, kun Jani-niminen mies jätti pysäköintivirhemaksunsa maksamatta. Jani-nimi muuttui muutaman mutkan jälkeen vahingossa Saniksi. Pysäköintivirhemaksua alettiin periä Sani-nimiseltä naiselta, jolla oli sama sukunimi kuin Janilla.
Kun Saniltakaan ei pysäköintivirhemaksua kuulunut, avustava ulosottomies selvitti verotustiedoista Sanin työpaikan ja ilmoitti tämän työnantajalle, että osa Sanin palkkatuloista ulosmitataan maksun suorittamiseksi. Sani oli tuollon kuitenkin äitiyslomalla.
Lopulta asia siirrettiin Kelan Vaasan toimistoon hoidettavaksi. Kela tulkitsi ulosotto-osaston lähettämän maksukiellon virheellisesti ja pidätti Sanin äitiyspäivärahasta noin 590 euroa, yli kymmenen kertaa enemmän kuin mitä alkuperäinen pysäköintivirhemaksu oli.
Sanin saatua tiedon ulosmittauksesta, hän otti yhteyttä ulosottomieheen ja Espoon kaupungin pysäköinninvalvontaan. Ulosottomies perui maksukiellon samana päivänä, mutta ulosmittaus oli ehditty jo suorittaa. Sani sai rahansa takaisin yhdeksän päivää myöhemmin.
Apulaisoikeusasiamies pyysi kantelua tutkiessaan oikeusministeriöltä lausunnon, ja samalla hän pyysi ministeriön kantaa kantelijan vahingonkorvausvaatimukseen. Sani sai ministeriöltä 168 euroa korvausta kuluista, joita asian selvittäminen oli hänelle aiheuttanut.
Ratkaisussaan Sanin kanteluun apulaisoikeusmies toteaa, että Espoon kaupungin pysäköinninvalvonta oli toiminut virheellisesti. Pysäköinninvalvonta oli luottanut puhelimitse saatuihin tietoihin, eikä ollut varmistanut auton omistajan henkilöllisyyttä tarkistamalla tämän henkilötunnusta väestötietojärjestelmästä.
Jos rekisterin osoite- ja muita henkilötietoja olisi verrattu, olisi virhe ollut mahdollista huomata jo ennen kuin maksu lähetettiin ulosottoon. Apulaisoikeusasiamies korostaa, että sellaisissa tapauksissa, joissa maksu voidaan periä ilman tuomioistuimen päätöstä, täytyy noudattaa erityistä huolellisuutta.
Apulaisoikeusasiamies kiinnitti avustavan ulosottomiehen huomiota siihen, että hän oli menetellyt virheellisesti, kun ei ollut rajannut maksukieltoa 57 euron kertapidätykseen. Kelan Vaasan toimiston huomiota kiinnitettiin siihen, että ulosmittauspidätyksen laskennassa tulee olla huolellinen.