Korkeimman oikeuden päätös olla myöntämättä valituslupaa yksityistä pysäköinninvalvontayritystä vastaan nostetussa jutussa ei tuo vielä lopullista ratkaisua pitkään kiisteltyyn riitaan sakotusoikeudesta.
Sekava käytäntö jatkuu niin kauan kuin eduskunta saa aikaan uuden lain, jossa nykyistä selkeämmin määritellään yksityisen pysäköinnin valvonnan rooli ja suhde viranomaisiin.
Edelleen on olemassa toisistaan poikkeavia tulkintoja. Korkeimman oikeuden päätös jättää käräjäoikeuden vuonna 2010 langettaman tuomion pysyväksi. Tuolloinhan yksityisen parkkifirman sakottama henkilö ei suostunut maksamaan valvontamaksua vaan vei jutun oikeuteen. Käräjäoikeus tuomitsi parkkifirman eduksi. Näin korkein oikeus asettui sille kannalle, että yksityisillä pysäköintivalvontayrityksillä on oikeus määrätä valvontamaksuja.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta, jonka tehtävänä on arvioida lakien perustuslainmukaisuutta, on edustanut asiassa korkeimman oikeuden kanssa ristiriidassa olevaa kantaa.
Perustuslakivaliokunnan mukaan yksityiset pysäköinninvalvontayritykset voisivat toimia vain poliisin tai ”lappuliisojen” apuna. Näin varsinaiselle sakottamiselle pitäisi saada poliisin tai kunnallisten pysäköinninvalvojien hyväksyntä.
Koko vyyhti on edelleen sekava ja vaatii pikaisesti jatkotoimia. Kansalaisten oikeustajuun sopii huonosti se, että muilla kuin viranomaisilla voisi olla oikeus sakottaa.
Yksityiset pysäköinninvalvontayritykset ovat yrityksiä, joiden tavoitteena on tuottaa voittoa omistajilleen. Lähtökohta sopii tavattoman huonosti yhteen viranomaistoimintaan liittyvän sakottamisen kanssa.
Pääkirjoitus