Poliisilla ja kunnallisilla pysäköinninvalvojilla on perinteisesti ollut oikeus sakottaa virhepysäköinnistä. Niistä saadut eurot ovat kartuttaneet valtion tai kunnan kukkaroa.
Korkeimman oikeuden viimekeväisen päätöksen jälkeen myös yksityiset yritykset ovat voineet ottaa poliisin ja pysäköinninvalvojien hommia hoitaakseen. Tästä on tullut varsin tuottoisaa ja koko ajan kasvavaa liiketoimintaa.
Alalle on tullut jos jonkinlaisia yrittäjiä. Tämä on ollut mahdollista, koska alaa ei ole säädelty laeilla millään tavalla.
Yksityisen pysäköinninvalvonnan yleistyminen liittyy ilmiönä samaan kuin muunkin perinteisen julkisesti harjoitetun toiminnan yksityistäminen.
Pysäköinninvalvontaan ja sen mahdollistamaa sakkojen perintään liittyy kuitenkin monia visaisia pulmia. Peruskysymys on, miten tällainen yritys, jolla ei ole virkavastuuta, kykenee huolehtimaan ihmisten tasavertaisesta kohtelusta. Ja miten rangaistusluonteinen toiminta voidaan sallia voittoa tavoittelevalle yksityiselle yritykselle?
Parkkifirmojen taustalta on paljastunut muun muassa huonoa mainetta saaneissa pikavippiryityksissä toimineita henkilöitä. Pikavippiyrityksiä on arvosteltu kovasanaisesti niiden hyökkäävästä markkinoinnista, jossa on nähty piirteitä käyttää hyväksi ihmisten hädänalaista tilaa. Niinikään niiden perimät korot ja rujot tavat periä saataviaan ovat herättäneet arvostelua.
On suuri vaara, että pysäköinninvalvonta menee hakoteille, ellei sitä saada tiukalla lailla kuriin heti alkuunsa. Kokonaan eri asia on, onko se edes sellaista toimintaa, joka tulisi sallia vapaan yrittämisen hengessä vaan jättää viranomaistyöksi. Jokin raja pitää olla silläkin, miten ja kuka saa rahastaa.