Myös Kajaanin olisi pitänyt hakea Oulun ja Rovaniemen ohella Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2011, huomauttaa Kuvataideakatemian rehtori Mauri Ylä-Kotola.
Entinen Lapin yliopiston dekaani Ylä-Kotola on seurannut tarkkaan Pohjois-Suomen kaupunkien pääkaupunkihankkeita ja häntä harmittaa kainuulaisten lipeäminen.
"Jo pelkkä hakeminen on hedelmällistä. Kaupunki voi silloin kartoittaa omaa kulttuuritoimintaa, vahvuuksiaan ja ongelmia. Sillä ei ole väliä saadaanko titteliä", Ylä-Kotola sanoo.
Ylä-Kotolan mukaan tuollainen kartoitus olisi tehnyt kulttuurirahoituksen kanssa painivalle Kajaanille varsin hyvää.
"Sen sijaan Kajaani teki erikoisen ratkaisun ja liittyi tukemaan keskisuomalaisia eli Tamperetta pääkaupunkihaussa. Kajaani olisi ollut kiinnostava omillaankin jonkin Lönnrotin kautta", Ylä-Kotola esittää.
Hakemisesta
hyöty
Moni pohjoissuomalainen kulttuurivaikuttaja on ihmetellyt, miksi Oulu ja Rovaniemi eivät yhdistä hakemuksiaan. Eurooppalaisille olisi voitu esitellä Lapin eksotiikkaa ja Oulun kaupunkikulttuuria.
Ylä-Kotolan mukaan järkevintä on pysyä erillään, koska Oulu ja Rovaniemi ovat erilaisia kaupunkeja.
"Hakemuksia ei ole mielekästä yhdistää. Hakemisesta koituu suuri hyöty Oululle ja Rovaniemelle erikseen. Yhteishankkeessa näin ei olisi käynyt. Kenties heikkouksia ei olisi havaittu ollenkaan."
Ylä-Kotola korostaa, ettei Euroopan kulttuuripääkaupungiksi valita kaupunkia, jossa kaikki on tip top valmiina. Tittelin saa kehityskelpoisin. Siksi tärkeää miettiä ja nähdä kauemmaksi.
"Ainakin Rovaniemellä hyöty tuntuu jo nyt. Monet erilaiset toimijat on saatu tekemään töitä yhdessä. Se on erittäin hienoa", sanoo Ylä-Kotola.
Vain rock
loistaa
Ylä-Kotola vierailee usein Oulussa ja Rovaniemellä, "no, lähes viikoittain". Oulussa pitää hänen mukaansa miettiä, mikä on kulttuuria ja mihin suuntaan sitä kehitetään.
"Oulua ei tunneta korkeakulttuuristaan, vaan erittäin hienosta rockkulttuurista, joka leimaa kaupunkia. Voisi kysyä, onko sitä Oulussa ymmärretty?", Ylä-Kotola kyselee.
Yliopiston humanistiset tieteet eivät ole päässeet vaikuttamaan kaupungin ilmeeseen Ylä-Kotolan mielestä. Panostus teknologiaan toi Ouluun runsaasti vaurautta, mutta raha ei siirtynyt kulttuuripuolelle.
"Oululaisia uusmediamiljonäärejä ei tunneta suurina kuvataiteen tai minkään muunkaan taiteen tukijoina. Tai ovathan ne Juhani Palmua ostaneet", Ylä-Kotola naurahtaa.
Ei syytä
leikata
Seitsemän kulttuuripääkaupungiksi hakevaa jättää paperinsa opetusministeriöön parin viikon päästä. Asiantuntijaraati arvio hakemukset ja pistää ne paremmuusjärjestykseen kevään kuluessa.
Ylä-Kotolaa huolestuttaa, miten käy kilvasta tipahtaville kaupungeille.
"Jos kaupunki ei saa kulttuuripääkaupungin statusta mutta voimavaroja on kuitenkin laitettu, niin tuloksena saattaa olla krapula."
Pahimmillaan kuntapäättäjät voivat käyttää kaameaa kankkusta kulttuurin määrärahojen leikkaamiseen.
"Vähään aikaan kulttuuria ei sitten kehitetä, jos odotukset ovat olleet liian korkealla. Seurauksena voi olla kulttuurin alasajo," Ylä-Kotola huomauttaa.