François Bayrou, 55, on Ranskan presidenttivaalien kolmas mies, keskustan vaihtoehto oikeiston ehdokkaan sisäministeri Nicolas Sarkozyn ja vasemmiston Ségolène Royalin välissä.
Bayrou on noussut mediarummutuksen myötä pintaan kuin päiväperho, mutta vaikka hänen suosionsa on hieman pudonnut mielipidemittauksissa, saattaa hän edelleen yllättää. Hän kun edustaa ranskalaista ideaalia.
Pyreneiltä kotoisin oleva Bayrou on maanviljelijän poika, joka koululaisena änkytti ja josta tuli opettaja. Hän on kansanedustaja, entinen opetusministeri ja kuuden jo kotoa muuttaneen lapsen isä.
Mieluusti traktorikuvissa esiintyvä Bayrou onkin kärkiehdokkaista ainoa, jota luonnehditaan rehelliseksi. Hän ei ole mikään valtakeskusten mies. Hänen omaisuudestaan ei ole kohuttu eikä hän edes esiinny puheautomaatin tavoin.
Hänen lähes ujosti virnuilevaa olemustaan on verrattu kirjanpitäjän karismaan. Hän vakuuttaa ennen kaikkea ehdokkaana, joka ymmärtää kansaa.
Harrastuksenaan hänellä on historiankirjoitus. Henrik IV:stä kertovan menestysteoksen tuomat rahat hän sijoitti siitoshevoseen ja aloitti kilpahevosten kasvattamisen, yhdessä visusti kulisseissa pysyttelevän Elisabeth-vaimonsa kanssa.
Perinteisesti Ranskassa on valittu joko oikean tai vasemman välillä. Bayrou tuo tuulahduksen uutta. Itse hän luonnehtii itseään radikaaliksi keskustalaiseksi. Samaa hän yrittää ilmeisesti kuvata hieman hämärällä vaalilauseellaan "kaikkien voimiemme Ranska".
Kun sosialistien toivo "Ségo" julkisti yksityiskohtaisen uudistuspaketin ja "Sarko" keksi ehdottaa maahanmuuttoministeriön perustamista, kirjoitti Bayrou vaalipamfletin, jossa hän selvittää maalaisjärjellä visioitaan. Hän haluaa lopettaa valtion velkaantumisen ja ajaa myös laajaa hallituspohjaa Saksan tapaan, jotta Ranska nousisi yhteisvoimin lamauttavasta kriisivaiheesta.
Vakaumukseltaan Bayrou tunnustautuu syvästi eurooppalaiseksi. Ainoa kuva hänen työhuoneessaan esittää Robert Schumannia, EU:n esi-isää.
Bayroun ongelma - tai yhtä hyvin vahvuus - on hänen pieni puolueensa. Valéry Giscard d´Estaingin perustamalla UDF:llä eli Union pour la Démocratie Française`lla on tuskin 30 edustajaa 577-paikkaisessa parlamentissa. Jos voitto tulee, ehdokas on luvannut perustaa uuden eurooppalaisen sosiaaliliberaalin puolueen.
Kuten suosittu ranskalainen kommentaattori Alain Duhamel on todennut, Bayrou on keskustalainen, joka uskoo itseensä. Poliitikko, joka keräsi viime vaaleissa vain seitsemän prosenttia äänistä, on täysin vakuuttunut siitä, että hänessä on presidenttiainesta. "Hän ei kumarra mitään eikä kenenkään edessä", Duhamel kiteyttää. "Hänessä on karaktääriä."
Kampanjaansa aloittelee nyt tosin myös äärioikeistolainen Jean-Marie Le Pen, joka viime vaaleissa yllättäen löi sosialistit. Mutta 79-vuotias alkaa olla vanha vaaleihin.
Bayroulla onkin arveltu olevan mahdollisuuksia, jos hän vain kirii mukaan viimeiselle äänestyskierrokselle. Toistaiseksi hän kalastaa kohti oikeaa laitaa siirtyneen Sarkozyn apajilla, mutta loppumetreillä Bayrou voisi vetää puoleensa juuri vasemmiston ääniä. Ja jos hän ei voita, niin näköpiirissä on toinenkin suuri tavoite: päävoitto raviradalla.