Pyö­rii­kö EU vel­ka­ra­hal­la? Vain kaksi eu­ro­alueen val­tio­ta on pie­nen­tä­nyt vel­kaan­sa ja nekin hyvin vähän

Talouskasvu saa velkatilaston näyttämään todellisuutta paremmalta. Ääripäät ovat pylväikössä kaukana toisistaan.

Bruttokansantuotteen nousu näkyy velkaantuneisuustilastossa enemmän kuin velkojen loppusummat.
Bruttokansantuotteen nousu näkyy velkaantuneisuustilastossa enemmän kuin velkojen loppusummat.

Talouskasvu saa velkatilaston näyttämään todellisuutta paremmalta. Ääripäät ovat pylväikössä kaukana toisistaan. Mikä selittää Viron lähes olemattoman velkaantuneisuuden?

Viime päivinä on saatu hyviä talousuutisia sekä meiltä että muualta Euroopasta.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) saattoi kertoa, että valtion kassassa on niin paljon rahaa, että vuoden viimeistä 2,2 miljardin euron lainaerää ei tarvitse nostaa. Suomi on ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen tilanteessa, jossa valtio voi lyhentää noin 105 miljardin euron velkaansa.

Italian populistihallitus pääsi puolestaan Euroopan unionin kanssa sopuun kiistassa maan budjettiehdotuksesta. Sovun myötä ylivelkaantunut Italia välttyy sanktioilta.

Melko mukavalta näyttää myös Euroopan komission tilasto ja ennuste EU-maiden julkisen sektorin bruttoveloista suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velkaantuneisuus vaikuttaa keskimäärin laskeneen ja laskevan edelleen vuoteen 2020 ulottuvalla tarkastelujaksolla.

Ennusteen mukaan unionin keskiarvoluku laskee nykyisestä 81,4 prosentista 77,5 prosenttiin. Suomen luku kohenee puolestaan 59,8 prosentista 57,5 prosenttiin.

Talouskasvu alkaa pian hiipua

Luvuissa on kuitenkin jonkin verran tilastollista harhaa. Veronmaksajain keskusliiton ekonomisti Janne Kalluinen muistuttaa suhdeluvun parantuneen nimenomaan kohonneen bkt:n vuoksi.

– Kyse on luonnollisesta kehityksestä, Kalluinen selittää.

– Suomen ja muiden Euroopan maiden taloudet ovat olleet viime vuosina kasvusuunnassa, mikä on heijastunut velan ja bkt:n suhteeseen.

Jatko ei kuitenkaan vaikuta yhtä valoisalta. Suomessa vientimarkkinoiden vedon ennakoidaan vähitellen heikentyvän ja talouskasvun hidastuvan vuosina 2019 ja 2020 noin 1,5 prosentin vuosivauhtiin. Vielä tänä vuonna kasvua kertyy noin 2,5 prosenttia.

– Eipä kehitys tuoreiden ennusteiden valossa kovin myönteiseltä näytä. Meillä on muutama hyvä vuosi takana ja meneillään, mutta sitten hiipumisen ennustetaan alkavan, Janne Kalluinen tiivistää.

Velkakestävyys ei ole ykköstavoite

Todellisuudessa yksikään euroalueen maa ei ole vähentänyt velkaansa Suomen ja Saksan vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

– Luvut ovat vähän sellaisia, että mitä merkitystä Suomen osalta on prosentilla sinne tai tänne. Se 60 prosentin kriittinen rajakin on ihan hatusta vedetty, kuittaa poliittisen talouden väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.

– Sitä paitsi velkakestävyys ei ole ollut ensisijainen tavoite sen jälkeen, kun eurokriisi alkoi kymmenen vuotta sitten.

Kreikka toipuu vain anteeksiannolla

Tilaston ääripäissä huomio kiinnittyy Viron lähes olemattomaan velkataakkaan sekä Italian ja varsinkin Kreikan jättivelkoihin.

Antti Ronkaisen mukaan Kreikan pylvästä selittää maan kriisiaikainen tukipolitiikka.

Hänen mielestään velkajärjestelyt olisi pitänyt tehdä heti ensimmäisestä tukipaketista lähtien, mikä olisi tarkoittanut tappioita saksalaisille ja ranskalaisille pankeille. Kreikka saadaan velkakestäväksi vain, jos sen nykyisiä velkoja annetaan anteeksi.

– Jotta Kreikka saisi maksettua velkansa euromaille, sen pitäisi tehdä ylijäämäisiä budjetteja vuoteen 2059 asti, Ronkainen hahmottaa taakan suuruutta.

– Italiassa puolestaan velkojen lyhentäminen vain vauhdittaisi maan ajautumista taantumaan.

Ronkaisen mielestä Italian pitäisi nyt työmarkkinauudistusten ohella muun muassa toteuttaa koulutusinvestointeja sekä kohentaa yritysilmapiiriä.

Italia on euroalueen kolmanneksi suurin talous. Sen investoinnit ovat kuitenkin vähäisiä, pankkisektori heikko ja talouskasvu nihkeää. Syksyllä maan hallitus antoi budjettivajeen jälleen kasvaa. Talouskasvun väitettiin korjaavan ongelmat.

Virolaiset kansa ei ole kapinoinut

Entä Viro? Mikä selittää sen velkaantumattomuutta?

– Yksi syy ovat Viron saamat huokeat EU-tukiaiset. Niihin tulee kuitenkin muutoksia vuonna 2021. Viro alkaa muuttua nettosaajasta nettomaksajaksi, Antti Ronkainen vastaa.

Veronmaksajien Janne Kalluinen jatkaa muistuttamalla, että Viro valitsi kymmenisen vuotta sitten toisenlaisen politiikan, kun muut Euroopan maat alkoivat finanssikriisin kurimuksessa velkaantua rajusti.

– Maa sopeutti julkista talouttaan ankaralla kädellä. Siellä laskettiin julkisten alojen palkkoja ja nostettiin eläkeikää sekä veroja.

– Ne olivat kipeitä ratkaisuja, mutta virolaiset ottivat ne varsin rauhallisesti vastaan. Voi olla, että maassa vallitsee kansallinen yksimielisyys siitä, mitä milloinkin pitää tehdä.

Brexit ja vaalit leimaavat ensi vuotta

Ensi vuodesta tulee eurooppalaisittain haastavat talousvuosi.

Väitöskirjatutkija Antti Ronkainen arvelee esimerkiksi Italian ja Saksan sekä muidenkin euromaiden talouskasvun hidastuvan ja Euroopan keskuspankin lopettavan elvytystoimet.

– Taantumaan ei kuitenkaan vielä vajota. Sen voi ennakoida alkavan joko vuonna 2020 tai 2021. Paljon riippuu siitä, mitä Yhdysvalloissa tehdään ja tapahtuu.

– Lisäksi ensi vuodelle on tiedossa kaikenlaista: brexit, EU-vaalit ja monta tärkeää henkilövaihdosta puheenjohtajatasolla.

Maksamme velkaa, mutta minne?

  • Suomi on velkaa lähinnä ulkomaisille sijoittajille.
  • Suurimpia rahoittajiamme ovat ulkomaiset rahastot ja pankit sekä eläke- ja vakuutusyhtiöt.
  • Kotimaiset raha- ja vakuutuslaitokset sekä työeläkeyhtiöt omistavat Suomen velkapapereista vain murto-osan.
  • Velkakirjojen omistusta on hyvin vaikeaa arvioida tarkasti. Lainapaperit vaihtavat jälkimarkkinoilla jatkuvasti omistajaa.
  • Jokaisella valtiolla on omat velkajärjestelynsä.
  • Suomessa valtio voi ottaa lainaa vain eduskunnan suostumuksella. Velka voi olla pitkäaikaista tai lyhytaikaista.
  • Velkasalkun hoidon strategisesta ohjauksesta vastaa valtiovarainministeriö.