Oulu Kaupunkiympäristön esteitä on Oulussa runsaasti sekä kadulla että asuinrakennuksissa. Lastenvaunujen, postikärryjen, rollaattorin tai pyörätuolin kulku on kaupungissa vaikeaa, paikoin jopa mahdotonta.
Näin totesivat konsultit Timo Heikkinen KPT-Report Oy:sta ja Kimmo Rönkä Rönkä Consulting Oy:sta tiistaina Oulun teknisessä keskuksessa, kun he julkistivat Kaukovainion ja Höyhtyän alueilta tekemänsä aluekartoituksen sekä kertoivat muita havaintojaan Oulun kaupunkiympäristöstä.
Sivukautta sisään
ja portaita ylös
Konsultit kiersivät lokakuussa 2001 Kaukovainion, Hiirosen, Karjasillan, Nokelan, Höyhtyän, Lintulan ja Mäntylän kaupunginosat. He syynäsivät muun muassa jalkakäytävät, kevyen liikenteen väylät ja suojatiet sekä tarkastivat valaistuksen. Myös kaikki julkiset ja yksityiset palvelurakennukset sekä joukko asuinrakennuksia tutkittiin esteetöntä kulkua silmällä pitäen.
23 tutkitusta asuinrakennuksesta yksikään ei ollut täysin esteetön. Jos asukkaalla on liikkumisrajoituksia, ongelmia aiheuttavat sekä omakotitaloissa että kerrostaloissa portaikot, korkeat kynnykset, kapeat oviaukot ja ahtaat käytävät. Palvelurakennuksissa eniten ongelmia aiheuttivat kynnykset ja luiskien jyrkkyys sekä pääovien ahtaus.
Ikääntyvä väestö tuokin perusparannuksille kovia haasteita. Joidenkin ennusteiden mukaan kolmasosa eurooppalaisista on yli 65-vuotiaita vuonna 2050, Rönkä huomauttaa.
"Silloin on välttämätöntä, että kaupungit ovat toimivia."
Kaupungin pitääkin jatkossa kiinnittää erityistä huomiota kiinteistön omistajien kanssa tehtävään yhteistyöhön, Rönkä toteaa.
Rakennusten suunnittelussa ja korjauksissa pitäisi tavoitteena olla, että kaikki pääsevat rakennuksiin sisään pääovesta, kartoituksessa todetaan. Kolmikerroksisiin ja korkeampiin taloihin tarvitaan hissi.
Oulusta pohjoisen Barcelona?
Katujen suhteen Oulu ei ole valtakunnallisesti pahimmasta päästä, konsultit kehaisevat.
Noppakivi on kuitenkin katujen pinnoitteena monelle kulkijalle vastus. "Esimerkiksi Rotuaari on aivan mahdoton", itsekin pyörätuolilla liikkuva konsultti Timo Heikkinen sanoo.
Jos kaupunki olisi tehdas, se olisi tehty esteettömäksi jo aika päiviä sitten, Rönkä uskoo. "Esteettömyydestä voi hyötyä myös kaupallisesti", hän sanoo ja vakuuttaa, että esimerkiksi Barcelonassa esteettömän keskustan rakentaminen on maksanut itsensä takaisin kasvaneina turismin tuottoina.
"Jos ihmisten ei ole helppo tulla liikkeeseen sisälle, ei sinne tule rahaakaan", Heikkinen lisää.
Oulussa toimivat puitteet ovat hänen mielestään valmiina, sillä kaupunki on tasainen ja väljä, Rönkä sanoo.
"Nyt olisi aika nostaa ponsi, että Oulu rakennettaisiin asuntomessuihin mennessä esteettömäksi kaupungiksi eri ikäisille ja erilaisille kaupunkilaisille."
Merkittävän avauksen Oulu onkin jo tehnyt. Tekninen lautakunta käsitteli eilen kokouksessaan tuoretta kartoitusta, joka on ensimmäinen järjestelmällinen kulkuesteiden kartoitus.
Esteettömän ympäristön strategiaa aletaan laatia kuluvana syksynä.
Rahaa esteettömyyteen tähtäävien hankkeiden toteutukseen aiotaan varata jo vuodelle 2004, lähiökoordinaattori Maarit Alikoski kertoo.
Kartoituksen tuloksista on tehty oma tietokanta, jota aiotaan hyödyntää kaupungin teknisen toimen suunnittelussa, liikenneinsinööri Jorma Heikkinen kertoo.