Pyö­riäis­ten tark­kai­lu jatkuu ensi kuussa

Itämeren ammattikalastajien saaliiksi ei viime vuoden pyöriäistarkkailun mukaan jäänyt yhtään pyöriäistä. Heinäkuussa Suomen rannikolla useita viikkoja viihtynyt ryhävalas Veeti sen sijaan jäi joksikin aikaa kiinni rysään. Marraskuussa Saaristomerellä uiskenteli jonkin aikaa kaksi delfiiniä -- emo ja poikanen, jotka lopulta takertuivat ja kuolivat harrastajakalastajan lohiverkkoihin.

Itämeren ammattikalastajien saaliiksi ei viime vuoden pyöriäistarkkailun mukaan jäänyt yhtään pyöriäistä. Heinäkuussa Suomen rannikolla useita viikkoja viihtynyt ryhävalas Veeti sen sijaan jäi joksikin aikaa kiinni rysään. Marraskuussa Saaristomerellä uiskenteli jonkin aikaa kaksi delfiiniä -- emo ja poikanen, jotka lopulta takertuivat ja kuolivat harrastajakalastajan lohiverkkoihin.

-- Yksin nämä tapaukset osoittavat oikeiksi aiemman tiedon, jonka mukaan varsinkin passiiviset kalanpyydykset ovat pikkuvalaille suuri uhka. Toisaalta yleisemmät merinisäkkäät ovat haittana joillekin passiivipyydyksille ja niillä kalastamiselle. Kaikki riippuu siitä, miltä kantilta asiaa katsotaan, toteaa suomalainen pyöriäistarkkailija Markku Lahtinen.

Pyöriäisten tarkkailussa on kyse EU:n edellyttämästä tahattomien valassaaliiden tarkkailuohjelmasta -- ei kannelta tapahtuvasta näköhavainnoinnista. Pyöriäistarkkailua ei tule myöskään sekoittaa ympäristöministeriön vuonna 2001 aloittamaan pyöriäisten havainnointiohjelmaan.

Varsinainen pyöriäisten tarkkailu kalastusaluksilla aluksilla alkoi Suomen vesillä viime kesäkuussa. Ohjelmaan nimitettiin Suomesta kaksi pyöriäisten tarkkailijaa: maa- ja metsätalousministeriön tarkastajat Markku Lahtinen ja Petteri Karttunen. Heidän tavoitteenaan on saada tieteellisesti luotettavaa tietoa mahdollisista tahattomista valassaaliista Itämerellä sekä kerätä tietoja kohdesaaliista ja sivusaaliista.

Kesällä tarkkaillaan Suomessa

Kalanpyydyksiin jäämisen vaikutusta Itämeren pyöriäiskantaan on toistaiseksi ollut mahdotonta arvioida, koska ei ole ollut olemassa tarkkaa tietoa lajin runsaudesta eikä pyydyksiin jäävien yksilöiden määristä. Ilmoitettujen tapausten perusteella vuosikymmenen aikana on keskimäärin kaksi pikkuvalasta jäänyt kalanpyydyksiin.

-- Pyöriäisten tarkkailu saaliissa jatkuu keväällä, todennäköisesti jo maaliskuussa, kertoo pyöriäistarkkailija Petteri Karttunen. Suomalaiset suuntaavat silloin eteläiselle Itämerelle, pohjoisena rajanaan Hiidenmaa. Kesä-syyskuussa taas tarkkaillaan suomalaisilla kalastusaluksilla.

Saalistarkkailua 38 aluksella

-- Kävimme 38 aluksella, kaikkialla missä ammattikalastusta merellä Suomen lipun alla nykyään harjoitetaan, Haukiputaalta Helsinkiin, Kaskisista Öölantiin, kuvaili tarkastaja Markku Lahtinen. Yleensä alukseen lähtee yksi tarkkailija, isojen alusten pitemmille matkoille joskus muun muassa turvallisuussyistä kaksi.

-- Otimme jokaisella matkalla ja jokaisesta vedosta tai nostosta parinkymmenen kilon kalanäytteen, eri osista troolia tai verkkoa.

Silakkaa oli kaikesta saaliista 83 painoprosenttia ja kilohailia 16 prosenttia. Muita kalalajeja löytyi koko painosta noin prosentti painosta, kolmanneksi yleisimpänä lajina kolmipiikki. Kalalajeja tuli troolaten 24. Lohikalojen määrä oli pieni, yhden promillen luokkaa.

Ilmoita asiavirheestä