Marjut Korjola, 40, nostaa sähköisesti toimivan modernin pyörätuolinsa korkeutta ja yrittää nostaa rahaa pankkiautomaatista. Ei onnistu, sillä Korjolan kädet eivät yllä näppäimille.
Miia Hirsikangas, 30, rullaa manuaalisella pyörätuolillaan pankkiautomaatille ja ylettyy nostamaan rahaa juuri ja juuri. Hän ei näe kunnolla näppäimille ja harmittelee, ettei voi mitenkään peittää näyttöruutua. Näin tilin saldo on kaikkien nähtävillä.
"Tämän takia nostan käteistä vain Linnanmaalla, missä opiskelen. Kaupungilla en uskalla rahaa nostaa, sillä kuka tahansa voi nähdä tunnuslukuni", kertoo Hirsikangas ja sanoo, että raha-asiat ovat sen verran henkilökohtaisia, ettei niiden hoitamista mielellään usko muille.
Kun Marjut Korjola tarvitsee käteistä, hän joutuu turvautumaan ulkopuoliseen apuun. "Kenelle tahansa tunnuslukua ei voi luovuttaa. Yleensä rahan nostaa avustaja."
Korjola maksaakin ostoksensa useimmiten kortilla, mikä johtaa hänen mukaansa siihen, että tili käy usein miinuksella, kun saldoa ei automaattisesti näe.
Osuuspankin Isonkadun konttorin johtaja Keijo Posio ymmärtää liikuntarajoitteisten ongelman. "Yksilön kannalta se on iso asia, vaikka he eivät muuten iso asiakasryhmä olisi."
Kun konttorin johtaja miettii Hirsikankaan ja Korjolan kanssa vaihtoehtoja asioinnin helpottamiseksi, keksitään heti jotain: pankin eteisessä olevat laskunmaksuun tarkoitetut tietokoneet olisi melko helppo laittaa pöydälle, jonka korkeutta voisi säätää käyttäjän mukaan.
Esimerkkejä ei löydy maailmaltakaan
Erityisryhmien tarpeet on tiedostettu myös Automatia Oy:ssä. Markkinointipäällikkö Jyri Marviala toteaa kuitenkin, että kaikkien onnistunut palvelu käteisautomaateilla on hankalaa.
Standardikokoisten automaattien muuttaminen niin, että ne sopivat vaikkapa lyhytkasvuisille tai pyörätuolia käyttäville, on teknisesti niin vaikeaa, ettei sitä ole lähdetty edes yrittämään.
"Ilmeisiä tai helppoja ratkaisuja ei ole, eikä maailmaltakaan löydy hyviä esimerkkejä."
Yksi vaihtoehto on automaatin asentaminen mahdollisimman matalalle. Mutta tässäkin tulee raja vastaan, sillä automaatit ovat sarjatuotantoa ja lattiapinnan korkeus on huomioitava, sillä maan alle ei voi mennä.
"Ja jotta apu tulisi suurelle joukolle, pitäisi mennä jo niin alas, että keskivertokansalaisen asiointi taas vaikeutuisi huomattavasti", sanoo Marviala.
Maailmalla on myös matalia drive in -automaatteja. Mallia kokeiltiin pääkaupunkiseudulla 1980-luvulla, mutta autoilijat eivät kokeneet sitä omakseen. Myös erityyppiset rampit ja nostolaitteet ovat hankalia etenkin talvisaikaan, jolloin kiinteistönhuolto hankaloituu, luettelee Marviala.
"Seinästä tulevissa ulkonevissa rakenteissa on myös tiukat määräykset, ja ne ovat taas ansoja näkövammaisille."
Marvialan mukaan on toistaiseksi lähdetty siitä, että pankit pystyvät tarjoamaan erityisryhmille palvelun konttoreissaan, samoin kauppojen kassalta voi nostaa käteistä.