Matka adoptiolapsen vanhemmaksi voi tyssätä odottamattomiin esteisiin, kuten terveydentilaa koskeviin vaatimuksiin.
Adoption voi estää esimerkiksi diabetes, kymmenen vuotta sitten sairastettu syöpä, potilashistoriassa näkyvät psyykelääkkeet tai sydänsairaus.
"Suomessa esimerkiksi diabeteksen ei nähdä vaikuttavan vanhemmuuteen, mutta ulkomailla voi olla omia vaatimuksia. Laki ei luettele sairauksia, ja sairauden vaikutus vanhemmuuteen arvioidaan kokonaistilanteen valossa", Pelastakaa lapset ry:n järjestölakimies Tiina Tammi sanoo.
Tammen mukaan esimerkiksi liikuntarajoitteisen mahdollisuudet saada adoptiolapsi ovat kuitenkin hyvin epätodennäköiset. Vertailun vuoksi yksin elävät adoptoivat viime vuonna 16 ulkomaalaista lasta.
"Tiedän tilanteita, joissa pariskunnalle, joista toinen on liikuntavammainen, on kieltäydytty antamasta adoptioneuvontaa, jonka pitäisi kuulua lakisääteisesti kaikille", järjestöaktiivi Miia Hirsikangas ihmisoikeusjärjestö Kynnyksestä sanoo.
14-vuotiaan tyttären äiti Hirsikangas on pohtinut avopuolisonsa Juha Haatajan kanssa adoption mahdollisuutta. Mahdollisuudet ovat kuitenkin pikkuriikkiset jo siksi, että Hirsikangas on pyörätuolissa.
Koska vanhemmiksi haluavia on enemmän kuin lapsia, terveet ja hyvävaraiset vanhemmat kiilaavat esimerkiksi liikuntarajoitteisten tai kroonisista sairauksista kärsivien edelle.
Lue lisää perjantain Kalevasta.