Haukiputaan keskustassa liikenneympyrän kupeessa sijaitsevan huoltoaseman pihalla käy kesätiistai-iltaisin melkoinen jylinä. Paikalle kurvaa harrasteajoneuvojen ystäviä, jotka haluavat kokoontua yhteen ihan vain tavatakseen toisiaan ja poristakseen mukavia.
Harrasteajoneuvoporukka kun on ihan omanlaistaan, lupsakan rentoa öljyntahroja kavahtamatonta sakkia. Sellaista, jolle ajoneuvo on silmäterä eikä vain väline, jolla pääsee paikasta toiseen.
"Sen aistii päällepäin, että tuolla saattaa olla moottoripyörä tai vanha auto", harrasteajoneuvokokoontumisten takana oleva Mika Manninen selittää ja sanojensa vakuudeksi tarkistaa Kalevan kuvaajalta, sattuisiko tästä löytymään "alan verta". Löytyyhän sitä, mutta toimittajasta ei niinkään. Eipä tältä kysytäkään mitään.
Eilisiltana parkissa komeili tuhti rivi lähinnä harrikoita, mutta viikkoa takaperin nähtiin myös muun muassa mopoja ja erikoisempia autoja Haukiputaan, Iin ja Oulun seuduilta. Osallistujia oli tuolloin nelisenkymmentä, iältään 14-152-vuotiaita, kuten Manninen leikkimielisesti luonnehtii.
Yhteisten kokoontumisten idean takana on hänen lisäkseen isä Kyösti "Köpi" Manninen ja paria vuotta nuorempi veli Juho Manninen, Harley Davidson-miehiä hekin.
Pahnan pohjimmainen eli porukan nuorin oli eilisiltana 14-vuotias Oskari Vähäkuopus.
"Mulla on jo oma crossi", alan mieheltä pukeutumisensa perusteella näyttävä nuorukainen paljastaa. Motoristi-isänsä Risto Vähäkuopuksen kautta koneisiin hurahtanut Oskari aikoo hankkia iän karttuessa ensin kevytmoottoripyörän, sitten "jonkun vanhan pyörän tai harrikan".
"Mut on otettu hyvin vastaan", hän kiittelee haukiputaalaishuoltsikalle kerääntynyttä väkeä.
27-vuotiaalle Mika Manniselle moottoripyörät ja niiden rakentelu uuteen uskoon on ollut elämäntapa yli 10 vuotta. Myös suvussa ja kaveripiirissä on harrasteajoneuvojen ystäviä. Manninen on höpömopokerhoksi kutsumansa Pääkallokiitäjien jäsen, mutta huoltoasemalle kelpuutetaan kernaasti myös muiden seudun moottoripyöräkerhojoen kuten Tattoo mc:n, Turaa mc:n ja PöhheikköPohheemien jäseniä.
"Yhtenä tavoitteena on ystävystyä ja kaataa eri porukoiden välisiä raja-aitoja", Manninen valottaa. Uudet harrasteajoneuvoystävät ovat erittäin tervetulleita sakkiin, tosin pienellä varoituksella.
"Se huono puoli tässä touhussa on, että joutuu olemaan mukavien tyyppien kanssa."