Päätös kieltää polkupyörien pysäköinti Oulun keskikaupungilla sijaitsevalla Rotuaarilla sopii huonosti yhteen sen kanssa, että kaupunkia markkinoidaan pyöräilykaupunkina.
Oulua on vuosikaudet tehty tunnetuksi pyöräilykaupunkina. Markkinoinnille löytyy katetta, sillä pyörätieverkosto on laaja, tiheä ja pääosin hyvässä kunnossa.
Oulussa on usein helpompi liikkua asuma-alueilta keskustaan polkupyörällä kuin omalla autolla tai julkisilla kulkuvälineillä. Ympäristön, kaupunkikeskustan viihtyisyyden ja jopa ihmisten fyysisen kunnon kannalta tämä on pelkästään myönteinen asia.
Etäisyydet nykyisen Oulun alueella ovat sitä luokkaa, että polkupyörä on varteenotettava vaihtoehto liikuttaessa kaupungin sisällä paikasta toiseen. Tilanne muuttuu ensi vuodenvaihteessa, jolloin Ouluun liitetään naapurikuntia. Etäisyydet kasvavat siinä määrin, että pyöräily kaukaisemmista kylistä vaatii jo hieman enemmän kuntoa ja vie aikaa.
Pyörällä pääsee Oulun keskustaan hyvin, mutta siihen juoheva kulku sitten tyssää.
Keskikaupungilla ajaminen on tehty vaikeaksi. Pyörätiet kulkevat miten sattuu. Yllättäen saattaa ajella vain jalankulkijoille tarkoitettua kulkuväylää. Se tapahtuu helposti, sillä pyöräteiden kulku ei kaikin paikoin vaikuta mietityltä. Pisteenä iin päällä on pyörien parkkikielto keskustan keskeisellä aukiolla Rotuaarilla.
Oululaisten olohuoneeksikin kutsuttu Rotuaari sai uuden ilmeen viime kesänä. Samalla kiellettiin polkupyörien pysäköinti aukiolla.
Tieto tästä on tavoittanut huonosti kaupunkilaiset, sillä pysäköinti Rotuaarilla jatkuu vanhaan malliin sillä erotuksella, ettei siellä ole enää pyörätelineitä.
Joka päivä kymmenet ihmiset pysäköivät pyöränsä Rotuaarille asioidakseen sen ympärillä olevissa liikkeissä.
Pysäköinninvalvontaa on tehostettu, ja vartijat ovat alkaneet kantaa kielletyille paikoille jätettyjä pyöriä muualle. Kiellon valvojat uskovat tilanteen parantuvan kunhan alueelle saadaan lisää pysäköintikiellon osoittavia kylttejä.
Tämä ei kuitenkaan ole mielekäs ratkaisu, sillä ei ole mitään järkeä yrittää tehdä pyöräilyä keskustassa ainakaan nykyistä vaikeammaksi. Päinvastoin ihmisiä pitäisi kannustaa entistä enemmän kulkemaan pyörillä ja jalkaisin.
Kaupungin tehtävänä on suunnitella kulkuväylät sellaisiksi, että ne mahdollistavat esteettömän kulun ja riittävät parkkitilat pyörille.
Rotuaarilla on tilaa ja avaruutta. Polkupyörät mahtuvat sinne kunhan vain niille osoitetaan paikat telineineen. Rahasta tämä ei voi olla kiinni, kun ottaa huomioon, millaisia summia pannaan keskikaupungin ehostamiseen saati autoille tarkoitetun kallioparkin rakentamiseen.
Oulua kannattaa kehittää ja markkinoida pyöräilykaupunkina. Pyörillä liikkuminen tarjoaa myös turisteille erinomaisen tavan tutustua kaupungin nähtävyyksiin sekä meri- ja jokialueen ainutlaatuiseen luontoon.
Kaupungin keskustan suunnittelulta ja rakentamiselta tämä edellyttää toisenlaista otetta. Pyöräily täytyy nähdä mahdollisuutena eikä välttämättömänä pahana.