Jyväskylä
Tyypillinen talvipyöräilijä on hyvässä kunnossa, pitää pyöräilyä mielekkäänä liikkumismuotona ja kokee sen parantavan terveyttään, selviää liikenne- ja viestintäministeriön teettämästä tutkimuksesta.
Pitkän talvikauden ajaksi moni polkupyörä kuitenkin unohtuu varaston nurkkaan. Säännölliset pyöräilymatkat työpaikalle tai kouluun onnistuvat hyvin talvellakin, kunhan vain muistaa varustautua ja asennoitua oikein.
Talvipyöräilyä tutkittiin Helsingissä, Jyväskylässä, Oulussa ja Rovaniemellä viime talvena. Liikennelaskennat osoittivat, että talvella pyöräilyn suosio romahtaa. Tärkeimpiä syitä pyöräilyn lopettamiselle talvella olivat kylmyys sekä liukkaat ja lumiset pyörätiet.
"Mahdollisuus liikkua työ- tai koulumatkat talvisessa luonnossa pyörällä kannattaa käyttää hyväksi. Tilastojen valossa pyöräily ei ole talvella sen vaarallisempaa kuin kesälläkään, pikemminkin päinvastoin. Talvella pyöräilijät ovat paremmin varustautuneita, vauhti hiljenee ja varovaisuuteen kiinnitetään enemmän huomiota", kertoo Jyväskylän kevyen liikenteen mallikuntatoiminnan koordinaattori Timo Vuoriainen.
"Liukkautta vastaan löytyy apu nastarenkaista. Kypärä kannattaa muistaa aina, sillä se vähentää loukkaantumisriskiä huomattavasti. Turvallisuutta parantavat myös valo ja heijastimet", Vuoriainen kumoaa esteitä talvipyöräilyn tieltä.
Pyörätiet kuntoon
Monien mielestä kylmyys on talvipyöräilyssäkin vain pukeutumiskysymys. Vaatetuksen tulee ennen kaikkea suojata tuulelta, kylmältä ja kosteudelta. Kuten talvisessa liikkumisessa yleensäkin, myös pyöräilyssä kerrospukeutuminen on hyvä vaihtoehto.
Suurin osa tutkimukseen osallistuneista asetti pyöräilyn pakkasrajan 15-20 asteeseen. Osa vastaajista tosin oli sitä mieltä, että pahinkaan paukkupakkanen tai lumipyry ei voisi estää heitä pyöräilemästä talvella.
"Toki talvellakin voi jättää kaikista pahimmat päivät väliin, vaikka muutoin pyöräilisikin. Liukkaimpia säitä ovat nollan molemmin puolin vaihteleva lämpötila tai kova lumipyry", Vuoriainen sanoo.
Talvipyöräily edellyttää myös pyöräteiden hyvää kunnossapitoa.
"Tärkeintä olisi, että auraus ja hiekoitus tehdään ajallaan, ennen kuin ihmiset lähtevät töihin. Pyöräpysäköintiin tulisi järjestää riittävän hyvät mahdollisuudet. Tutkimuksen mukaan useampi kuin joka neljäs olisi valmis aloittamaan pyöräilyn myös talvella, jos pyörätiet pidettäisiin paremmin kunnossa", Vuoriainen kertoo.
Terveemmin, edullisemmin, vapaammin
Tutkimuksessa talvipyöräilyn suurimpana hyötynä pidettiin omaa terveyttä ja hyvinvointia. Monelle säännöllisen liikunnan yhdistäminen arkirutiineihin on ainoa tapa liikkua terveyden kannalta riittävästi. Tärkeäksi motiiviksi nousivat myös henkiset syyt: päivittäinen pyöräily talvisen raikkaassa ilmassa tuo hyvän mielen.
"Pyöräilyä pidettiin nopeana ja edullisena liikkumismuotona. Pyöräilijä on riippumaton aikatauluista ja vapaa parkkipaikan etsimisestä. Vaikutukset ulottuvat yhteiskunnan hyvinvointiin saakka. Siirtyminen yksityisautoilusta kevyeen liikenteeseen vähentää melua ja saasteita sekä lisää elinympäristön viihtyisyyttä", Vuoriainen luettelee.
Tutkimuksessa selvitettiin talvipyöräilyn yleisyyttä, motiiveja, esteitä ja terveysvaikutuksia. Tutkimukseen osallistui noin 5 000 henkilöä.