Suomen pyöräilyturvallisuus on parantunut kahtena viime vuotena selvästi. Kun vuosituhannen vaihteessa liikenteessä kuoli vuosittain yli 50 pyöräilijää, vuonna 2003 heitä oli 39 ja viime vuonna enää 26. Parissa vuodessa pyöräilyturvallisuudessa on hivuttauduttu aivan Ruotsin tuntumaan.
Liikenneturvan toimitusjohtajan Matti Järvisen mielestä hyvän kehityksen taustalta ovat ennen kaikkea taajamissa laajalti käyttöön otetut alemmat nopeusrajoitukset. Myös liikenneympyrät ja pyörätiet ovat rauhoittaneet taajamaliikennettä. Näin autoilijoiden ja pyöräilijöiden kanssakäyminen on helpottunut.
Syytä ylenpalttiseen riemuun ei kuitenkaan ole. Vakavasti loukkaantuneiden määrä pysyttelee sitkeästi lähellä tuhannen pyöräilijän rajaa ja kaikkiaan loukkaantumisia sattuu noin 30 000 vuodessa. "Vakavimmat pyöräturmat tapahtuvat risteyksissä. Vuosittain pyöräilyonnettomuuksissa kuolleista joka viides ja loukkaantuneista joka kymmenes on ollut humalassa", Järvinen muistuttaa pyöräilyn vaaranpaikoista.
Kypärän käyttö kannattaa
Lähes kaikki kuolemantapaukset viime vuonna sattuivat keski-ikäisille sekä iäkkäille pyöräilijöille. Näissä ryhmissä käytetään huonoimmin kypärää. Iäkkäiden pyöräilijöiden osuus kaikista pyöräturmissa kuolleista on noussut yli 60 prosenttiin. Loukkaantumisissa suurin ryhmä on 10 - 14 vuotiaat nuoret. Tässä iässä kypärän käyttö usein vähenee verrattuna lasten kypärän käyttöön.
Laki velvoittaa ja järkisyyt puoltavat kypärän käyttöä. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien mukaan kypärän käyttö pelastaisi puolet pyöräilyn kuolonuhreista. Kypärä estää myös lähes kaikki päävammat. Silti pyöräilykypärää käyttää vain noin joka neljäs pyöräilijä.
Tarkkana risteyksissä
Lähipäivinä pyörät kaivetaan talviteloilta ja liikenteen kuva muuttuu yllättävästi. Pyöräilijän kannattaa noudattaa erityistä varovaisuutta risteyksissä ja muistaa, että liikkuvasta autosta pyöräilijän havaitseminen voi olla hankalaa. Pyöräilijän on syytä alentaa nopeuttaan risteystä lähestyessään ja tarkkailla huomaako autoilija häntä.