Kummat ottavat muun liikenteen huonommin huomioon, pyöräilijät vai autoilijat? Jokakeväinen keskustelu aiheesta nousi taas maaliskuun lopussa Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa. Trafin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa (29.3.), että Liikenneturvan tekemässä kyselyssä yli 70 prosenttia pyöräilijöistä luuli, että heillä on etuajo-oikeus suojatiellä, joka on pyörätien jatke.
Ilta-Sanomat jatkoi aiheesta seuraavana päivänä kertomalla, että Pohjonen oli saanut HS:n jutun julkaisemisen jälkeen raivoisaa kielteistä palautetta pyöräilijöiltä. Jutussa Pohjosen käsitykset pyöräilijöistä eivät vaikuttaneet kovin neutraaleilta, mikä varmaan myös vaikutti palautteiden sävyyn: hän muistutti pyöräilijöitä siitä, että liikenteessä joutuu joskus luopumaan omista oikeuksistaan ja että liikennesääntöjä on noudatettava.
Pohjosen uskottavuutta söi HS:n verkkosivuille myöhemmin lisätty tieto, josta kävi ilmi, että Pohjosen viittaama Liikenneturvan kysely oli tehty 365:lle yläkoululaiselle Seinäjoella. Sen tuloksia ei voi käyttää todisteena pyöräilijöiden yleisestä tietämyksen tasosta.
Itsekin päivittäin pyöräilevänä arvelen silti, että asiassa oltiin todellisen ongelman jäljillä. Moni pyöräilijä ei näytä tietävän väistämisvelvollisuudestaan. Toisaalta sääntöä ei näytä tuntevan moni autoilijakaan, vaan pysähtyy aina suojatien eteen nähdessään pyöräilijän odottamassa vuoroaan ylittää tie.
Säännöstä puhutaan usein nyrkkisääntönä ”pyöräilijä väistää aina”, joka ei pidä paikkaansa. Kärkikolmion tai stop-merkin takaa tulevan autoilijan on väistettävä pyöräilijää, samoin risteävän tien yli kääntyvän.
Taputa itsellesi, jos sinulle on täysin selvää, milloin suojatie on pyörätien jatke! Liikennesääntöjen mukaan se on sitä silloin kun ajoradassa on merkinnät kahdella valkoisella katkoviivalla.
Koska pyörätien jatke on aikaisemmin voitu merkitä tiehen pelkillä suojatie-maalauksilla, pyöräilijän on mahdoton tietää, tarkoittaako merkintä vain jalankulkijoille tarkoitettua suojatietä vai sisältääko se myös pyörätien jatkeen. Niinpä meillä on korkeimman oikeuden ennakkopäätös, jonka mukaan suojatietä voi aina pitää pyörätien jatkeena, jos pyöräilijä saapuu pyörätieltä suojatielle.
Jos liikennesäännölle pitää hakea tulkinta korkeimmasta oikeudesta, voi päätellä, että pyöräilijöiden ja autoilijoiden ristiriidat voivat johtua myös huonoista säännöistä, eivät vain tiellä liikkuvien typeryydestä.
Väistämissääntöihin hahmotellaan parannuksia uudessa tieliikennelaissa, jota luonnostellaan liikenne- ja viestintäministeriössä. Ministeriöstä luonnosta ei annettu, mutta sitä on käsitelty Pyöräliiton blogissa.
Esitysluonnoksessa väistämissäännöt muuttuisivat niin, että pyörätien jatkeella väistämisvelvollisuus olisi aina autoilijalla. Väistämisvelvollisuus merkittäisiin autoilijalle entistä selvemmin stop- tai kärkikolmio-merkeillä.
Pelkällä suojatiellä pyöräilijä väistäisi edelleen. Pyöräilijä saisi silti ylittää ajoradan ajamalla suojatien kohdalla. Suojatien ylittäminen ajamalla ilman etuajo-oikeutta kuulostaa yhtä sekavalta säännöltä kuin nykyinenkin.
Hyvältä ajatukselta esitysluonnoksessa tuntuu se, että pyöräilyyn liittyvät ohjeistukset merkittäisiin entistä useammin liikennemerkein. Kun ajattelee Oulua, työmatkat pyöräillään kolmisen kuukautta vuodesta pimeässä ja osan vuodesta teitä on myös lumen ja jään peitossa. Ota siinä selvää säännöistä, joiden perusteet on piirretty asvalttiin.