Pylväät vink­sot­ta­vat teiden var­sil­la

Moni halajaisi käytöstä poistettuja puhelin- ja sähköpylväitä esimerkiksi laiturin rakennustarpeiksi, mutta pylväiden luovuttaminen yksityiskäyttöön ei ole sallittua. Ongelmajätteeksi luokiteltavat vanhat pylväät on kyllästetty terveydelle ja ympäristölle haitallisilla aineilla.

Oululainen Alli Palojärvi tutki huolestuneena kallistuneita puhelinpylväitä mökkikuntansa Ylikiimingin Alavuotontiellä torstaina. "Ei saisi olla ainakaan rahasta kiinni, voiko näitä pylväitä poistaa vai ei. Olisi erittäin vaarallista, jos pylväät kaatuisivat tielle."
Oululainen Alli Palojärvi tutki huolestuneena kallistuneita puhelinpylväitä mökkikuntansa Ylikiimingin Alavuotontiellä torstaina. "Ei saisi olla ainakaan rahasta kiinni, voiko näitä pylväitä poistaa vai ei. Olisi erittäin vaarallista, jos pylväät kaatuisivat tielle."
Kuva: Sarviaho Heikki

Moni halajaisi käytöstä poistettuja puhelin- ja sähköpylväitä esimerkiksi laiturin rakennustarpeiksi, mutta pylväiden luovuttaminen yksityiskäyttöön ei ole sallittua. Ongelmajätteeksi luokiteltavat vanhat pylväät on kyllästetty terveydelle ja ympäristölle haitallisilla aineilla.

Pylväiden jatkokäytöstä odotetaan EU:n direktiiviä syksyllä, kertoo Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Hannu Braunschweiler.

"Vanhoja pylväitä voi käyttää kantavissa puurakenteissa sellaisissa kohteissa, joissa ei aiheudu ihokosketusta. EU-komissio on ehdottanut, että kyllästettyä vanhaa puutavaraa saisi antaa uusiokäyttöön ainoastaan ammattitarpeisiin ja tiukoin ehdoin."

Sonera purkaa kesällä ja syksyllä Oulusta ja lähikunnista tuhatkunta joutilasta pylvästä. Pylväitä puretaan Ylikiimingissä Vesalan alueella, Kiimingissä Kontion alueella sekä Yli-Iissä ja Iissä, Soneran Pohjois-Suomen verkkosuunnittelun tuotantopäällikkö Hannu Ojalehto sanoo.

"Kansalaiset kyselevät vanhoista pylväistä jatkuvasti. Esimerkiksi moni maanviljelijä haluaisi kaataa itse pellon laidalta pylväät pois ja ottaa omaan käyttöönsä, mutta se ei ole sallittua."

Oulun läänissä Soneran omistamia ja sähköyhtiöiltä vuokraamia yhteiskäyttöpylväitä on tällä hetkellä käytössä noin 225 000. Yhteiskäyttöpylvään tunnistaa pylvään yläosassa olevasta keltaisesta nauhasta. Jos nauha on matalalla pylvään juuressa, se tarkoittaa, että kyseinen pylväs aiotaan vaihtaa.

"Tällä hetkellä puut varastoidaan välivarastoihin sellaisiin paikkoihin, joihin on ympäristölupa. Pyrimme koko ajan vähentämään pylväiden lukumäärää, mutta kaikista pylväistä ei kuitenkaan ole tarkoitus päästä eroon. Jos pylväällä ei ole mitään käyttötarvetta, pyrimme ne poistamaan", Soneran verkkosuunnittelun osastopäällikkö Timo Aaltonen kertoo.

Oulun Puhelimella ei juurikaan ole enää käytössä omia pylväitä kaupunkialueella, kertoo Oulun Puhelimen osastopäällikkö Eero Ervasti. "Vanhoja, vielä kunnossa olevia pylväitä pystyy hyvin käyttämään. Aina ei tarvitse rakentaa uutta, koska saneeraamme pylväitä jatkuvasti."

"Toivon mukaan EU antaa mahdollisuuden luovuttaa vanhat, käytöstä poistetut pylväät asianmukaisesti uusiokäyttöön. Jos pylväitä ei saa jatkossa enää uusiokäyttää, niiden hävittäminen tulee kyllä kalliiksi", Ervasti arvioi.

Ilmoita asiavirheestä