Pyhätunturille valmisteltu uusi Noitatunturin asemakaava mahdollistaa vankan kasvun tunturikeskuksen kasvulle. Noin 687 hehtaarin suuruinen kaava lisää Pyhän majoituskapasiteettia mahdollisesti 20 000-30 000 vuodepaikalla. Nykyisellään tunturikeskukseen mahtuu noin 4 000 yöpyjää.
Pelkosenniemen kunnanjohtaja Erkki Parkkinen kertoo, että kaava on tarkoitus saada nähtäville vielä loppuvuoden aikana. Tarkka ajankohta kuitenkin on vielä päättämättä.
"Kaavaan on vielä viime metreillä tehty erilaisia vilauksia ja lisätyöstöjä. Vuosi sitten esiteltyyn kaavaluonnokseen on tullut joitakin muutoksia, sillä kokonaisrakennusoikeuden ja vuodepaikkojen määrää on vähennetty", hän sanoo.
Jo kaavaluonnoksessa olleet varaukset yksityiselle rakentamiselle sekä hotelleille ja liikkeille, virkistysalueille ja julkisille palveluille ovat edelleen kaavassa mukana.
Tornihotelli tunturiin
Mikäli Pyhän kaava-alue joskus rakennetaan täyteen, tunturikeskukseen syntyy suuri ja monipuolinen ympärivuotisesti toimiva matkailupalvelujen ja loma-asumisen kokonaisuus. Samalla Pyhä nousee Lapin suurten matkailukeskusten joukkoon.
Alueelle varaudutaan rakentamaan muun muassa kymmenkunta hotellia ja hotellialueen läheisyyteen helikopterikenttä. Kaava mahdollistaa Pyhälle jopa 20-kerroksisen hotellin ja 18-reikäisen golf-kentän. Lisäksi Pyhäjärven rantaan syntyy uima- ja veneilykeskus. Laskettelurinteet laajenisivat pohjoisrinteiden ja kansallispuiston väliselle alueelle. Kaavaan on varattu paikat myös kouluille, päiväkodeille ja valtion virastoille.
Rakentamaan
jo vuonna 2010
Kaava-alueesta yli puolet omistaa Noitatunturi Oy, joka myös maksaa asemakaavan kustannukset. Kehitysyhtiön taustalla on ryhmä kansainvälisiä sijoittajia.
Parkkinen arvioi, että Noitatunturi Oy on jo tähän mennessä sijoittanut Pyhätunturille useita miljoonia euroja, kun lasketaan kustannuksia vuodesta 2001 lähtien, jolloin yhtiö aloitti maanhankinnat.
"Mikäli kaava hyväksytään, varsinainen rakentaminen voisi käynnistyä aikaisintaan vuonna 2010. Ensi vuosi menisi vielä valmisteluun ja suunnitteluun. Hanke todennäköisesti käynnistyy mittavalla rakentamisella, sillä alkuun vaaditaan melkoisia tiestön ja muun infran investointeja", Parkkinen kertoo.
Rakentamisen aikajänne on pitkä, Parkkisen arvion mukaan ehkä 10-15 vuotta. "Edessä on vuosien mittainen projekti, jonka kestoa on vaikea ennustaa", hän sanoo, mutta jo nyt alueella on tehty erilaisia pohjatöitä, maasto- ja maaperäkartoituksia sekä raivauksia ja maisemointitöitä.
Talouden taantuma
ei hidasta
Taantuman tai jopa mahdollisen laman Parkkinen ei usko vaikuttavan Pyhän suurhankkeeseen.
"Vastaavia ennusteita on ollut ilmassa aikaisemminkin. Investoijien puolesta en voi mitään sanoa, mutta olen kuullut asianosaisilta, että mahdollinen taantuma voi olla jopa positiivinen seikka, kun rakentaminen vähenee ja rakennuskustannukset alenevat. Silloin on edullisempaa investoida", hän kertoo.
Lapissa ja Kuusamossa on suuria tunturikeskuksia, joissa vuosittain investoidaan kymmeniä miljoonia euroja erilaisiin palveluihin. Toiminnanjohtaja Sari Tollet Suomen Hiihtokeskusyhdistyksestä uskoo, että Levin, Rukan, Ylläksen ja Saariselän rinnalle hyvin mahtuu uusi suuri keskus.
"Toimialalla ei ole sellaista ruuhkaa, että tarvittaisiin käydä pudotuspeliä, sillä hiihtokeskukset tyypillisesti profiloituvat omikseen."
Tollet arvioi, että tarjonnan lisääntyminen on hyväksi koko toimialalle. "Me emme näe kilpailua negatiivisena asiana, vaan uskomme kasvavan tarjonnan vain tuovan entistä enemmän asiakkaita tunturikeskuksiin", hän sanoo.