Puun, perunan ja mausteiden tuoksu Pyhännän teollisuusalueella kertoo, mistä elanto otetaan Pohjanmaan, Savon ja Kainuun rajapitäjässä. Asukaslukuun suhteutettuna Pyhäntä on toinen Suomen kunnista, joissa teollisuus on vielä suurin työnantaja.
Jos teollisuuskunta määritellään tiukasti, Pyhännän ohella sellaiseksi yltää vain Pietarsaaren kupeella sijaitseva, veneteollisuudesta elävä Luoto. Monella suuremmalla tehdaspaikkakunnalla, esimerkiksi Raahessa, palvelut tarjoavat jo enemmän työpaikkoja kuin teollisuus.
Tehtaista ottaa tilinsä vielä 18 prosenttia suomalaisista, mutta määrä laskee nopeasti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa osuus on enää vajaat 10 prosenttia. Pyhännällä Rakennustuotteen, PRT-Woodin, Rakennuskartion, Maustajan, Real Snacksin tai jonkun muun tehtaan töissä on 45 prosenttia työvoimasta.
Satojen teollisuustyöpaikkojen juuret juontavat vuoteen 1963, jolloin Vilkuna & Kivilahden kenttäsirkkeli vonkaisi käyntiin. Trendiennusteissa Pyhäntää kuopattiin jo 1970-luvulla, jolloin laskettiin, että viimeinen kuntalainen kupsahtaa tai muuttaa pois jo ennen vuosituhanteen vaihdetta.
Taloja rannoille
Pyhäntä kulki kuitenkin omaa tietään, otti riskejäkin, mutta onnistui. Kunta osti maata, kaavoitti, rakensi halleja ja asuntoja sekä takasi aloittavia yrityksiä. Pyhännän Rakennustuotteen toimitusjohtaja Mikko Huhtala kehuu, että yrittäjämyönteinen asenne näkyy yhä kunnan toiminnassa.
"Sekin on täällä oivallettu, että tonttimaassa on turha harvaanasutuilla alueilla pihistellä."
Kunnanjohtaja Jussi Salo vakuuttaa asian olevan juuri näin: järvenrantatontteja on tarjolla, ja ne myös kelpaavat. Parhaillaan on rakenteilla 14 omakotitaloa, mikä on pienelle kunnalle kaukana kasvukeskuksista melkoinen saavutus.
Tyhjien vuokra-asuntojenkaan kanssa ei Pyhännällä tarvitse tuskailla. Kunta rakentaa parhaillaan kahta vuokraparitaloa ja muuttaa pieniä vuokra-asuntoja perhekäyttöön sopiviksi.
"Perheiden koko on meillä kuitenkin pienenemään päin. Vaikka uusia ruokakuntia muuttaa Pyhännälle, väkiluku pyrkii silti laskemaan. On meillä kuitenkin vielä yksi kyläkoulukin Tavastkengällä", Salo mainitsee.
Kunnan asutuksen painopiste oli vahvan maatalouden Tavastkengällä 1960-luvun lopulle saakka. Nyt eläimet ja viljely työllistävät enää vain joka kymmenennen pyhäntäläisen.
Sormi teollisuuden valtimolla elävät pyhäntäläiset ovat saaneet tottua suhdannevaihteluiden riepotteluun. Tilannetta seurataan erityisen tarkkaan nytkin, kun alkuvuodesta vain 5,3 prosentissa ollut työttömyys ponnahti joulun alla lähelle kymmentä.
Suurin syy muutokseen on hiipunut talopakettikauppa. Kun omakotirakentajat lykkäävät tilauksiaan, Pyhännällä jaellaan pakkolomamääräyksiä. Nyt parempaa aikaa odottavat muun muassa 40 Rakennustuotteelta lomautettua. Laskua vaimentaa onneksi elintarviketeollisuuden hyvä tilanne.
Pyhäntä on vetäytynyt Siikalatvalla viriteltävistä kuntaliitosselvityksistä. Jussi Salo kiteyttää kuntapäättäjien tahdon toteamalla, että talouskunnoltaan hyvä mutta pieni Pyhäntä ei jaksaisi olla auttamassa naapureita ylös kurimuksesta.
"Niin kauan, kuin parempaa vaihtoehtoa ei löydy, jatkamme itsenäisenä. Tulevassa valtionosuusuudistuksessa pienet kunnat voidaan kyllä rahoitusta leikaten vaikka pakottaa liitoksiin, mutta en usko, että niin tehdään. Nyt meille on tärkeintä löytää hyvä yhteistyöalue sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen."
