Eduskunnan keskiviikkoinen äänestystulos otettiin riemuiten vastaan niin Pyhäjoella kuin Simossakin.
Fennovoiman Pyhäjoen paikallistoimistossa paikalla olleet kunnan, yrittäjäjärjestön ja kauppakamariosaston edustajat ryhtyivät taputtamaan, kun eduskunnan ydinvoimapäätöksen lukemat rävähtivät heijastettuna valkokankaalle.
Ja nähtiinpä paikalla halauskin, kun Raahen seudun kehittämiskeskuksen johtaja Lauri Laajala kaappasi paikallistoimiston aluekoordinaattorin Heli Haikolan kevyeen halaukseen.
"Sehän meni niin kuin pitikin", oli ensimmäinen tilaisuudessa ilmaan heitetty, kaikkien paikalla olleiden iloisin nyökytyksin esitetty kommentti.
Alusta lähtien ydinvoimalaa Hanhikivelle kannattanut Matti Miilukangas Pyhäjoelta myönsi avoimesti eduskunnan äänestyksen jännittäneen. Eduskunnan pari päivää kestäneen keskustelun perusteella hän kuitenkin uskoi myönteisen päätöksen olevan tulossa.
"Tämä oli minulle hyvin mieluinen päätös, kyllä tätä on odotettukin. Vielä hienompaa olisi, jos ydinvoimala rakennettaisiin Pyhäjoelle", totesi Miilukangas.
Simossa äänestystä jännitettiin niin kodeissa, Fennovoiman paikallistoimistossa kuin paikallisessa lounaskahvilassakin.
Yksi iloisimmista oli simolainen Marjut Mertala, joka tuuletteli äänestystulosta iloisena. "Minulla oli kotona kisastudio pystyssä heti aamulla. Jos olisi ollut kuohuviiniä, niin olisin kyllä avannut pullon päätöksen kunniaksi", sanoi Marjut Mertala. Tradenomin koulutuksen saanut Mertala kertoi olevansa toiveikas, että ydinvoimalasta löytyisi hänelle työpaikka.
"Olisi suuri pettymys, jos Fennovoima päättäisikin rakentaa ydinvoimalan Simon sijasta Pyhäjoelle. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että siinäkin tapauksessa Ouluun tulisi suuri toimisto. Voisin hyvin käydä töissä Oulussa."
Onnellinen päätöksestä oli myös simolainen Mikko Blomberg, joka kuitenkin muistutti, että niin ydinvoimalan kannattajien kuin vastustajienkin mielipiteet perustuvat yksinomaan tunteisiin.
"Minä kannatan ydinvoimalaa, mutta meistä kenelläkään ei voi olla tietoa kaikesta ydinvoimaan liittyvästä. Tunnepuoli ratkaisee", painotti 1970-luvulla Olkiluodon ydinvoimalaa suunnitellut Blomberg.
Blombergin mukaan Simon kunta voisi Maksniemeen suunnitellun ydinvoimalan myötä luopua muuttotappiokunnan maineestaan. "Ydinvoimalalla olisi valtava merkitys paitsi Simon kunnalle myös koko seutukunnalle."
Ydinvoimala tuo toteutuessaan Pyhäjoelle tai Simoon valtavasti työpaikkoja ja vilkastuttaa koko kunnan elämää.
Simossa kahvilaa pitävän Vuokko Isokäännän mukaan jo keskiviikkoinen ydinvoimapäätös sai kuntalaiset liikkeelle. "Asiakkaita on ollut selvästi normaalia enemmän, sillä kaikki haluavat olla keskustelemassa päätöksestä."
Ydinvoimalan rakennustyömaalla tarvitaan arvioiden mukaan jopa 4000 työntekijää joka vuosi. Näistä noin 1000 miestyövuotta jäisi seudun omien yritysten tehtäväksi.
Isokäännän mukaan ulkomailta ja muualta Suomesta tulevat rakennusmiehet ja muut työntekijät värittäisivät varmasti kunnan arkea. Kahviloita, kauppoja, ravintoloita ja majoitusliikkeitä perustettaisiin lisää.
"Vähän jopa jännittää, että millaiseksi pieni ja idyllinen Simo muuttuisi."
Suomen yrittäjien varapuheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien puheenjohtaja Jorma Kortesoja arvioi ydinvoimalapäätösten antavat teollisuudelle entistä paremmat mahdollisuudet kilpailla maailman markkinoilla.
"Tämä on megaluokan piristysruiske Pohjois-Suomen alueelle. Tulipa ydinvoimala tänne Pyhäjoelle tai Simon, se on tälle alueelle myönteinen asia", totesi erityisesti Pyhäjoen hanketta kannattava Kortesoja.
Raahen kauppakamariosaston puheenjohtaja Raimo Seikkalan tunnelmat olivat myös myönteiset, sillä asian eteen on tehty töitä jo kolme vuotta.
"Tämä on kuitenkin vain välietappi, sillä nyt täytyy valmistautua siihen, että hanke pysyy aikataulussa ja että ydinvoimala saadaan Pyhäjoelle. Lobbausta ei enää ole, se vaihe on jo ohi. Nyt täytyy varmistaa se, että ne asiat, joita Fennovoima hankkeen toteuttamiseen tarvitsee, sujuvat hyvin tällä alueella", selvensi Seikkala.