Ydinvoimalan rakentaminen on pitkä ja mutkikas prosessi, jossa yhdistyy kansan- ja liiketalouteen, valtakunnan- ja aluepolitiikkaan sekä turvallisuuteen liittyviä vakavia harkinnan paikkoja.
Pitkän matkan juna on nyt edennyt yhden asemanvälin Pohjois-Suomessa sen jälkeen kun Pyhäjoen ja viimeksi Simon kunnanvaltuusto ovat päättäneet, että ne sallivat ydinvoimalan rakentamisen alueelleen.
Molemmat kunnat tekivät päätöksensä demokraattisessa järjestyksessä, ja siihen myös ydinvoiman vastustajien tulee tyytyä. Kunnilla on itsehallintoonsa perustuva kiistaton oikeus sanoa kyllä tai ei mahdolliselle ydinvoimalalle.
Äänestyksissä Pyhäjoen valtuusto näytti rakentamiselle vihreätä valoa äänin 16-5 ja Simon valtuusto 14-7. Tulokset ovat niin selkeitä, ettei niissä ole nokan koputtamista. Sanomattakin on selvää, että myönteisiin päätöksiin sisältyy myös valtava vastuu.
Molemmissa valtuustoissa on keskustalaisenemmistö. Pyhäjoella keskustan kaikki edustajat ja Simossakin enemmistö kannattivat sijoituspäätöstä. Alueen valtapuolue on suhtautunut ydinvoimaan perinteisesti nihkeästi. Kuntapäätökset kertovat siitä, että ajatukset ovat kääntyneet.
Vaikka kunnat ovat valmiita, matka lopullisiin päätöksiin on vielä pitkä ja mutkainen. Käsittelyjonossa on kaikkiaan kolme ydinvoimalahakemusta, joilla kaikilla on lisäksi eri tekijät. Pisimmällä ja varmaankin myös vahvoilla on Teollisuuden Voima, joka jätti viime keväänä hakemuksensa kolmannen yksikön rakentamisesta Olkiluotoon.
Toinen hakija oli Fennovoima, jonka kaavailemasta voimalasta kilpailee Pyhäjoen ja Simon ohella Suomenlahden rannalla oleva Ruotsinpyhtää. Kolmas on Fortum, joka rakentaisi atomimyllynsä nykyisten voimaloidensa kylkeen Loviisaan.
Ydinvoimalan rakentaminen ainakaan ensiaallossa kumpaankaan pohjoiseen kuntaan on silti enemmänkin epätoden- kuin todennäköistä. Fennovoima ei ole nostanut kolmesta kuntavaihtoehdosta yhtäkään toisten yläpuolelle. Yhtiöllä ei ole myöskään, ainakaan vielä, osoittaa loppusijoituspaikkaa ydinjätteille.
Ratkaisuvaiheet joka tapauksessa lähestyvät. Hallitus tehnee periaatepäätöksensä ensi vuoden alussa. Päätös on varmasti myönteinen, mutta poliittisesti riidanalainen kysymys on, myöntääkö se yhden vain kaksi lupaa. Sen jälkeen tarvitaan vielä eduskunnan vahvistus.
paakirjoitus@kaleva.fi