Pyhäjoelle kotiutunut kuuden suden lauma pääsee kevättalvella tarkkaan seurantaan, kun tutkijat yrittävät asettaa GPS- ja GSM-pannat ainakin kahdelle lauman jäsenelle.
Tutkijoita kiinnostaa erityisesti, minne nuoret sudet lähtevät. "Mielenkiintoisinta on nähdä, lähtevätkö ne pohjoiseen, etelään vai itään. Länteen ne tuskin lähtevät, sillä vastaan tulee meri. Sitä susi ei ylitä, kun ei ole tietoa, mitä vastapuolella löytyy", kertoo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Kojola.
Hän arvelee, että susia päästään pannoittamaan aikaisintaan helmikuun lopussa. "Ne ajetaan kiinni luultavasti kopterilla. Itä-Suomessa, jossa on paljon lunta, niitä saadaan kiinni myös moottorikelkoilla. Sudet pyydystetään laatikoihin, nukutetaan ja pannoitetaan", Kojola kuvailee.
Toistaiseksi Pyhäjoen ja Vihannin välillä majailevat sudet ovat ainoastaan paikallisen yhteyshenkilön väljässä seurannassa. Pannoituksen jälkeen susien liikkeitä voidaan seurata tarkkaan GPS:n tai jopa GSM-verkon avulla.
Ilpo Kojola vakuuttaa, ettei Suomen läntisin susilauma aiheuta ihmisille harmia. "Ne elävät hirvillä, jotka ovatkin suden pääravintoa. Niitä ei tarvitse pelätä, sillä ne liikkuvat täysin omissa oloissaan", Kojola kertoo.
Pyhäjoen lauma aiheutti hälyä, kun sen asettumisesta seudulle alettiin saada havaintoja. Susien reviirin ydinalue on kuitenkin asumatonta korpea. Ne liikkuvat toki paljon, ja ovatkin ohikulkumatkallaan kävelleet yksittäisten pihamaiden poikki.
Susien reviiriltä on silti 20 tai 30 kilometrin matka lähimpään taajamaan. Raahesta käsin reviiri sijaitsee reilusti koilliseen ja Oulusta reviirille tulee matkaa noin 100 kilometriä.
Tutkijoiden pannoittamista susista elossa on 12 yksilöä. Lähes kaikki Suomen sudet elävät itärajan lähellä Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.