Pyhäjoen seurakunta vaatii Raahen Riistanhoitoyhdistykseltä ja Oulun Riistanhoitopiiriltä sekä niiden vastuullisilta luottamus- ja toimihenkilöiltä korvauksia ylitiheän hirvikannan aiheuttamista hirvituhoista. 63 345 euron suuruinen korvausvaatimus koskee vuosien 1989-2002 hirvien aiheuttamia tuhoja.
Seurakunnan mielestä Riistanhoitoyhdistyksen ja -piirin olevan vastuussa suurista hirvituhoista, koska ne ovat velvollisia hirvikannan sellaisena, etteivät eläimet aiheuta kohtuuttomia haittoja maa- ja metsätaloudelle eikä liikenteelle.
"Pyhäjoen alueella tapahtuvat hirvituhot ja liikenneonnettomuudet osoittavat kiistatta sen, että Pyhäjoki on hirvitiheydeltään ylivoimaisesti pahinta seutua", todetaan kirkkoherra Jukka Malisen, talousjaoston puheenjohtajan Aimo Kaikkosen sekä metsänhoidonneuvojan Antero Ruotsalaisen allekirjoittamassa korvausvaatimuksessa.
Seurakunta muistuttaa, että Pyhäjoen metsästysseurat ovat viime vuosina anoneet melkein aina enemmän kaatolupia kuin niille on myönnetty. Tulppana pidetään Riistanhoitoyhdistystä.
Seurakunnan mielestä hirviongelma on ollut tiedossa niin Riistanhoitoyhdistyksessä kuin -piirissäkin, mutta sen korjaamiseksi ei ole tehty riittävästi toimenpiteitä.
Korvausvaatimus yllätti viranomaiset
Oulun Riistanhoitopiirin riistapäällikkö Keijo Kapiainen on yllättynyt Pyhäjoen seurakunnan esittämästä korvausvaatimuksesta. Hän pitää erittäin valitettavana, että seurakunta on tällaiselle linjalle nyt lähtenyt.
"Taitaa tällä alalla olla ensimmäinen kerta, kun tällaista yritetään. Jos viranomainen joutuisi jotain korvaamaan, niin sen on täytynyt aiheutua lainvastaisesta toiminnasta. Tästä sellaiseen ei varmasti löydy aihetta."
Vaatimuksen taustalla Kapiainen näkee yhtenä asiana sen, että kunta ja seurakunta eivät saa korvauksia hirvituhoista. Ylitiheää hirvikantaa ei hänen mielestään ole, mutta maa- ja metsätalousministeriön ohjeissa tiheydeksi määritellään 2-5 hirveä tuhatta hehtaaria kohden.
Raahen Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Urho Kortesalo ja puheenjohtaja Eero Tuomaala yllättyivät seurakunnan vaatimuksesta.
He muistuttavat, että Pyhäjoen suunnalle nostettiin hirvien kaatolupien määrää 45 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna.
"Näillä kaatomäärillä hirvikannan on pakko tulla alas. Riistanhoitoyhdistyksen alueelle myönnettiin yli 700 kaatolupaa", Tuomaala kertoo.
Tuomaala myöntää hirvikannan olevan paikoin ylitiheän, mutta muistuttaa kannan laskemisen arvioimalla olevan vaikeaa.
Tavoitteena pidetään kolmea hirveä tuharttahehtaaria kohden.
Hirvikolareiden suhteen Riistanhoitoyhdistyksen alueelle luvut ovat samansuuruisia joka puolella.