25 vuotta sitten ravustamisen aloittanut Heikki Nissilä laskee taas lauantaina merrat vesille. Vuosikymmeniä sitten ravustus oli usealle pyhäjärviselle tärkeä tulonlähde.
"Pyynti oli mukavaa hommaa, ja 13-vuotiaana ravuista sai hyvät rahat, kuusi markkaa kappaleelta. Kesän aikana tuli tuhansia rapuja ja niitä myytiin muun muassa kaivoksen ruokalalle", Nissilä muistelee.
Pyhäsalmen kaivoksen arvovieraat eivät ole herkutelleet paikallisilla ravuilla kohta kymmeneen vuoteen. Pyhäjärvessä pyynti kiellettiin vuonna 1999, kun saalismäärät romahtivat sitä edellisenä vuonna esiintyneen rapuruton vuoksi.
Rutto on
vaikea taltuttaa
Järveen istutettiin vuosina 2001-2002 tuhansia rapuja, mutta elvytys ei tuottanut tulosta. Koe-
ravustuksissa pyydyksiin jäi aina vain yksittäisiä kappaleita.
Järven pohjoispäästä myös eteläisiin osiin levinnyttä rapuruttoa yritetään nyt saada kuriin pyydystämällä koko järvi tyhjäksi.
"Kalastuskunnat päättivät, että ravustus on tänä vuonna sallittua. Jotta kanta elpyisi, pitää se saada ensin mahdollisimman harvaksi", kalastusalueen isännöitsijä Pekka Homanen kertoo.
Rutto ei vaivaa Pyhäjärven kaikkia rapuja. Koesumputusten ja -ravustusten myötä on selvinnyt, että suunnilleen yhdessä sumpussa kuudesta on kuolleita rapuja. Koska rapurutto on levinnyt ympäri järveä, on tilanne kuitenkin hankala.
Kannan elvyttämiseen ei ole syytä ryhtyä, ennen kuin rapuruttoepidemia on varmasti poissa. Jokaisen yksilön pyytäminen on kuitenkin hyvin haastavaa.
"On jopa mahdollista, ettei rapurutto mene ikinä ohi, mutta toivottavasti niin ei käy. Seurataan tällä systeemillä muutama vuosi ja katsotaan, saadaanko kanta niin pieneksi, että elvytys voitaisiin aloittaa", Homanen toteaa.
Jos rapukanta saadaan joskus palautumaan takavuosien huippumääriin, Homanen toivoo, että siitä pidetään hyvää huolta.
"On äärimmäisen tärkeää, ettei mertoja tuoda desinfioimatta muista vesistöistä. Todennäköisesti rutto on levinnyt Pyhäjärveenkin muualta tuotujen pyydysten mukana."
Rapu oli tärkeä tulonlähde
Virallisten arvioiden mukaan Pyhäjärvestä pyydettiin aikoinaan 30 000 rapua vuodessa, tosin tarkkaa lukua ei tiedä kukaan. Homanen arvioi, että luku on voinut olla jopa satoja tuhansia.
Parhaimmillaan miljoonan markan tulot olivat iso raha pienessä kunnassa. Nuorten lisäksi ammattikalastajat saivat siitä tuntuvan lisätienestin kesäajalle.
"Kun rapukausi alkoi, niin se oli jokapäiväistä hommaa aina koulun alkuun saakka. Iltapäivällä laskettiin merrat, ja aamulla haettiin ravut pois. Joskus mertoja piti tyhjentää öisin, kun ne tulivat niin täyteen", Nissilä muistelee.
Tänä kesänä rapuja on turha pyytää rahan kiilto silmissä. Järvessä on rapuja, mutta kanta ei ole kovin suuri. Jokaisella pyytäjällä saa olla käytössään 20 mertaa. Homasen mukaan luvista on tullut jo useita kyselyjä.
"Monelle mökkiläiselle on kesän kohokohta, jos saa 10-20 rapua pyydettyä ja pääsee herkuttelemaan niillä kesän päätteeksi."
Jos Pyhäjärvi saadaan tyhjäksi rapuruttokannasta, voidaan uusia rapuja istuttaa aikaisintaan parin vuoden päästä. Ensimmäisten siirtoistutusten jälkeen kestää noin 15 vuotta eli kaksi jokirapusukupolvea, ennen kuin rapukanta on hyvä.