Py­hä­jär­vi näytti parhaat puo­len­sa

KalevaPyhäjärvi Kaksi päivää tiivistä tutustumista Pyhäsalmen kaivokseen ja Pyhäjärven kaupu

Pyhäsalmen kaivoksen aula ja käytävät 1 400 metrin syvyydessä kiinnostivat suuresti Lagunan väkeä. Tämän aulan viereen rakennetaan Lena-koe, jos Pyhäjärvi valitaan maanalaisen fysiikan tutkimuslaboratorion paikaksi.
Pyhäsalmen kaivoksen aula ja käytävät 1 400 metrin syvyydessä kiinnostivat suuresti Lagunan väkeä. Tämän aulan viereen rakennetaan Lena-koe, jos Pyhäjärvi valitaan maanalaisen fysiikan tutkimuslaboratorion paikaksi.

Pyhäjärvi Kaksi päivää tiivistä tutustumista Pyhäsalmen kaivokseen ja Pyhäjärven kaupunkiin on takana 40:llä kansainväliseen Laguna-konsortioon kuuluvalla tieteen ja tekniikan asiantuntijalla. Kymmenestä maasta Pyhäsalmelle saapunut joukko on tyytyväinen näkemäänsä.

Heidän näkemyksensä ovat ratkaisevia, kun konsortio asettaa ensi kesäkuuhun mennessä seitsemän sijaintimaata paremmuusjärjestykseen. Sen listan pohjalta valitaan sijoituspaikka muun muassa satojen miljoonien eurojen arvoiselle Lena-kokeelle, jota Suomi ja Pyhäjärvi palavasti haluaa.

"Pyhäjärveltä löytyi paljon myönteistä. Kaivoksessa on tehokas organisaatio, paljon korkeatasoista osaamista ja hyvä infrastruktuuri jo valmiina. Olemme olleet hyvin ihastuneita näkemäämme", tiivistää konsortion puheenjohtaja, sveitsiläinen professori André Rubbia.



Osaamiselle
kiitosta


Kiitosta heruu myös suomalaiselle osaamiselle ylipäänsä. Mikäli Pyhäjärvi peittoaisi kilpailijansa, maanalaisen tutkimuslaboratorion ja siihen olennaisesti liittyvien ilmaisimien rakentaminen onnistuisi suomalaisvoimin.

"Hanke toteutetaan 5-7 vuoden aikana vaiheittain ja jokainen vaihe on avoin eurooppalaiselle kilpailulle. Olemme kuitenkin havainneet, että rakennusvaiheen työntekijät otetaan mieluusti läheltä, olipa rakennuttaja kuka tahansa", Rubbia sanoo. Hän arvioi, että jokainen vaihe; louhinta, rakentaminen ja talonrakennusvaihe sekä laitetoimitukset, työllistää satoja ihmisiä kerrallaan.

Maanalainen fysiikantutkimuslaboratorio-hanke on Euroopan komission kehittämishankelistan eli tiekartan kärjessä, joten sen puuhamiehillä on täysi syy uskoa hankkeen toteutuvan.



Tukea
Euroopalta


Vaikka priorisointi saadaan asiantuntijatasolla valmiiksi jo ensi kesänä, varsinaiset päätökset lopullisesta sijainnista tehdään EU:ssa ja se kestänee pari vuotta. Tavoitteena on, että rakentamaan päästään vuonna 2013.

"Olisi hyvin todennäköistä, että Lenan sijaintipaikka vetäisi mukaansa myös muuta tutkimusta", André Rubbia arvioi.

Joka tapauksessa laboratorion tiimoilla pidettäisiin runsaasti erilaisia kongresseja ja tilaisuuksia, jotka vaativat runsaasti majoitus- ja ravitsemiskapasiteettia.

Tällä hetkellä arvioidaan, että valmiissa laboratoriossa työskentelisi noin 50 tiedemiestä, mutta lisäksi sadat ympäri Eurooppaa olisivat tutkimuksen kanssa tekemisissä.

Laguna-konsortio on vieraillut seitsemästä ehdokkaasta nyt kolmessa. Ensimmäiset riskianalyysit ja raportit on laadittu, mutta niiden sisällöstä ollaan vaitonaisia.

Myös maiden hallituksia on puhuteltu jo hankkeen alkuvaiheessa.

"Suomen pääministeri sekä hallituspuolueet kokoomus ja keskusta ovat suhtautuneet hankkeeseen erittäin myönteisesti", sanoo toimialapäällikkö Guido Nuijten Rocplan Kalliorakennus Oy:stä.

Nuijten edustaa suomalaista kalliorakentamista Lagunassa.

Kysymys on tietenkin rahasta. Valtioiden myötämieltä kysytään, sillä Lagunan kokonaiskustannukset lasketaan miljardeissa euroissa.

Pyhäjärvelle kaavaillun Lena-kokeen kustannuksiksi on arvioitu noin 500 miljoonaa euroa, mutta Laguna pitää sisällään paljon muitakin hankkeita.

"Myös infran ja rakennusten rakentaminen katsotaan panokseksi. Voin kertoa, että Jokainen Sveitsin Cernin tutkimuskeskukseen sijoittama euro tuli seitsenkertaisena takaisin", André Rubbia sanoo.

Ilmoita asiavirheestä