Pohjois-Pohjanmaan vuoden kyläksi 2006 valitulla Pyhäjärven Kirkonkylällä elo on kuin herran kukkarossa. Näin vakuuttaa kyläyhdistyksen puheenjohtaja, osa-aikayrittäjä Laimi Shemeikka.
Noin 6 300 asukkaan Pyhäjärven entinen kyläkeskus ei aio kuitenkaan jäädä paistattelemaan julkisuuteen ja maineeseen, vaan tähtää yhä pitemmälle.
"Kylää kehitetään yhä viihtyisämmäksi asuinympäristöksi", Shemeikka kertoo.
Kirkonkylä sai palkintonsa maanantaina Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivillä Oulussa.
"Kylää on helppo suositella kaikenikäisille. Kyläläiset arvostavat aidosti asuinympäristöään. Siellä ei käydä vain nukkumassa", Laimi Shemeikka, 52, toteaa.
Luonto on erityinen lisä kylällä. Järvelle päästään helposti, ja sitä mahdollisuutta käytetään myös hyväksi.
Kyselyissä Kirkonkylää pidetään haluttuna ja tavoiteltavana asuinympäristönä. Muuttajia olisi ollut enemmän kuin on ollut mahdollista ottaa vastaan.
Vastaisuudessa kylälle muutto helpottuu, sillä Kirkonkylälle ja Pellikkaperälle on vahvistettu osayleiskaava, ja viemäröinti on viittä vaille valmis.
Kylille on kaavoitettu noin 60 omakotitonttia.
"Maat ovat yksityisten, ja jokainen myy niitä omaan tahtiinsa, mutta myyntihalukkuutta on virinnyt", Shemeikka sanoo.
Lisäksi tyhjillään olleita vanhoja rakennuksia on muutaman vuoden sisällä ryhdytty kunnostamaan asuinkäyttöön.
Kylähankkeissa Kirkonkylä on ollut suunnannäyttäjä. Se on ollut mukana kaupungin hallinnoimissa hankkeissa ja on hakenut ja hallinnoinut itse hankkeita.
"EU on nähty mahdollisuutena, ja Keskipiste-Leader on nähnyt aiheelliseksi myöntää rahaakin", Shemeikka kiittelee.
Pyhäjärven Nuorisoseuran kanssa Kirkonkylän kyläseura on elvyttänyt kesäteatteritoiminnan tuhansilla talkootunneilla. Ensin rakennettiin kesäteatteri ja sitten tehtiin kantaesitys.
Yhteistä venevalkamaa on kunnostettu ja työtä jatketaan edelleen. Venepaikkoja tulee yli 50.
Arkkitehtiopiskelijoiden kanssa yhteistyössä suunnitellaan urheilukentän kupeelle yhteistä kokoontumistilaa ja senioriasuntojen kokonaisuutta.
Ensimmäiselle kansakoululle ja kuntakeskukselle on suunnitteilla muistomerkki.
Kylähistoriaa kirjoitetaan ponnella. Aineistoa on koottu 2,5 vuotta ja sama mokoma on vielä edessä.
Tavoitteena on julkistaa kirja vuoden 2008 jouluun mennessä.
Kansainvälinen kanssakäyminen aloitettiin jo viisi vuotta sitten saksalaisen Steinheimin kaupungin Hagedornin kylän kanssa.
"Vierailuja on tehty puolin ja toisin, ja toiminnassa on mukana paljon nuoria", Shemeikka mainitsee.
Kirkonkylällä on innostuttu opiskelemaan saksan kieltä. Siitä hyvästä tuli Maaseudun Sivistysliiton vuoden opintopiiripalkinto. Vastaavasti Saksassa opiskellaan suomen kieltä.
Vientiä Kirkonkylällä olisi enemmänkin, sillä Etelä-Unkarissa on kylä, joka on kiinnostunut yhteistyöstä Pyhäjärven Kirkonkylän kanssa.
Kylän Hiisi-tarinaa aiotaan hyödyntää kehittämällä sen ympärille ohjelmapalveluja.