Pyhäsalmen kaivos tarjoaa kuparia ja sinkkiä näillä näkymin vuoden 2018 paikkeille, mutta parhaassa tapauksessa työtä ja vaurautta saadaan maan uumenista vielä vuosikymmeniä tuon jälkeenkin. Näin ainakin, jos paikkakunnalle saadaan yleiseurooppalainen maanalainen tutkimuslaboratorio.
Laboratorion työllisyysvaikutukset olisivat hurjat, alkaen pelkän rakennusajan useasta tuhannesta henkilötyövuodesta ja seudulle tuomasta 200--300 miljoonasta eurosta. Vakituisen henkilöstön ja vierailevien tutkijoiden päälle tulisivat vielä harvinaista kohdetta katsomaan tulevat matkailijat. Mahdollisuudet ovat kuin makeasta päiväunesta.
Mutta mitä kapeammilla hartioilla hanketta Pyhäjärvelle ajetaan, sitä todennäköisemmin nuo mahdollisuudet haaveeksi jäävätkin. Jos isoja pyöriä ei nyt panna pyörimään, neutriinot viuhuvat tulevaisuudessa mittalaitteissa jossain muualla.
Suomen kilpailijoita tutkimuslaboratorion sijoituspaikaksi on kuusi. Pyhäsalmen valtteihin kuuluu se, että ajoramppi syvälle maan uumeniin on jo valmiina. Näin hankkeen toteutuksessa säästettäisiin jopa 50 miljoonaa euroa. Samanlainen valmius on myös Ranskassa, mutta ei muissa mahdollisissa sijoitusmaissa.
Koska päätöksen sijoituspaikkakunnasta tekee Euroopan komissio, lähtökohta on Suomelle tukala: mitä isompi maa, sitä järeämpää lobbaus. Hakijoissa ovat myös Espanja, Britannia, Puola, Italia ja Romania.
Periksi ei Suomen pidä antaa. Pyhäjärven kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnan voimat eivät kuitenkaan yksin riitä. Hankkeen taakse pitää ehdottomasti saada hallitus avainministereineen. Asian merkitys pitää nopeasti kirkastaa pääkaupungin päättäjille.